Paikallisuutiset

Matti Korkialan neuvo uudelle tangokuninkaalle: Panosta perheen ja työn yhteensovittamiseen – Vuoden 1997 tangokuningas teki 250 keikkaa vuodessa asuen hotellissa ja autossa

KunMatti Korkiala vuonna 1997 valittiin tangokuninkaaksi, alkoi vuoden mittainen rumba. Korkiala teki vuodessa yli 250 keikkaa.

– Se oli totaalinen elämänmuutos. Asuttiin hotelleissa ja autoissa, kotona käytiin vain välillä kääntymässä.

Tangokuningasvuotta Korkiala muistelee silti hienona aikana.

– Sai tehdä sitä, mitä rakastaa. Siksihän tangokilpailuun pyritään, että pääsisi tekemään uraa.

Siksihän tangokilpailuun pyritään, että pääsisi tekemään uraa. Matti Korkiala Tangokuningas 1997

Keikkoja ei tarvinnut itse myydä, sillä kuninkuusvuoden keikat hoidettiin Tangomarkkinoiden kanssa yhteistyössä olevan ohjelmatoimiston kautta. Korkiala sai sitä kautta myös oman orkesterin.

Tangokuningas-titteli toi Korkialalle näkyvyyttä ja hän arvioi, että keikkoja oli runsaasti ensimmäiset viisi vuotta valinnasta. Sen jälkeen uudet kuninkaalliset alkoivat kerätä enemmän huomiota.

1990-luvun puolivälissä elettiin tangobuumin huippukautta, jolloin tangolaulukilpailun alkueriin osallistui toista tuhatta laulajaa. Nykyisin osallistujien määrä on Seinäjoen Tangomarkkinoiden taiteellisen johtajan ja tuomariston puheenjohtajaMartti Haapamäen mukaan 300–400. Mutta tasokin on erilainen.

– Nykyään Tangomarkkinat on vähintään puoliammattilaisten kilpailu, Haapamäki sanoo.

Kilpailun tuomaristo näkee osallistujien kehityksen alkukilpailusta finaaliin saakka. Erot näkyvät esiintymistilanteissa.

– Jos esiintyjä on lavalla kuin peura ajovaloissa, kuulijakin alkaa pelätä, että mitenkähän tässä käy, Haapamäki kuvaa.

Esiintymisjännityksen hallinta onkin yksi tärkeimmistä asioista kilpailijalle.

– Ne, jotka selviytyvät loppuvaiheessa esiintymisestä parhaiten, pääsevät jatkoon, Haapamäki toteaa.

Tänä vuonna Tangomarkkinoilla yleisö sai äänestää semifinaalista finaaliin pääsijät. Haapamäki ei ole kokeiluun varauksettoman tyytyväinen. Yleisö kun näkee laulajien esittävän vain muutaman kappaleen. Niiden perusteella ei välttämättä voi päätellä sitä, millaiset eväät laulajalla on kehittyä. Haapamäen mukaan tuomariston lähtökohtana on se, että tangokuningas tai -kuningatar voisi tehdä elämänmittaisen uran.

Se on kuitenkin entistä vaikeampaa. Uusille tangokuninkaallisille ei ole tarjolla yhtä paljon keikkoja kuin -90-luvulla valituille, sillä moni tanssipaikka on lopettanut toimintansa. Samaan aikaan levymyynti on romahtanut ja uusille kappaleille on vaikea saada radiosoittoa.

– Tuntuu, että musiikki on enemmän kertakäyttöistä. Ei pyritäkään ikivihreisiin, Haapamäki toteaa.

Tanssimusiikkia esittävä artisti ei kuitenkaan ole niin kiinni hiteissä kuin pop-artisti. Yleisö odottaa monipuolista ohjelmistoa.

Kilpailu on joka tapauksessa äärimmäisen kovaa. Haapamäki arvioi, että kärki pärjää kyllä, mutta moni artisti tekee nykyisin keikkoja vapaa-ajallaan ja hankkii leipänsä muista töistä.

Matti Korkiala teki töitä täysipäiväisenä muusikkona 15 vuotta, kunnes ajokilometrit alkoivat tuntua liian raskailta. Hän luopui tanssikiertueista ja tekee nykyisin keikkoja rakennusalan töiden ohella.

Korkialan mielestä alan suurin haaste on se, miten nuoria saadaan innostettua tanssipaikoille.

– Jos sitä jatkuvuutta ei ole, meidän ammattikuntamme kuolee pois.

Tätä vastaan Korkiala ja muut tangokuninkaalliset pyrkivät toimimaan oman yhdistyksen kautta. Juuri perustettuun yhdistykseen ovat tervetulleita kaikki entiset tangokuninkaat ja -kuningattaret.

Korkialan mielestä kuninkuusvuoden suurin haaste on perheen ja työn yhteensovittaminen, joten siihen kannattaa panostaa. Tangokuningas on paljon poissa kotoa.

Hän itse kiersi ensimmäisen vuoden keikoilla yhdessä vaimonsa kanssa.

– Hän oli paljon kuskina ja toimi puhekaverina, jonka kanssa pystyi purkamaan keikan tapahtumat, Korkiala kuvaa.

Samalla jalat pysyivät maassa.