Paikallisuutiset

Jalkapallon tyttöpelaajien määrä jatkaa kasvuaan – Kokkolasta kotoisin oleva Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson arvioi lisenssimäärien kasvattamisen olevan kovan työn takana

Kuluvan kesän jalkapallon naisten MM-kisat saavuttivat upeat katsojaluvut Ylen kanavilla. Eniten katsojia sai USA:n ja Hollannin välinen loppuottelu, jota seurasi televisiossa keskimäärin 535 000 ja parhaimmillaan 699 000 silmäparia.

Kokkolasta kotoisin olevan Suomen Palloliiton varapuheenjohtajanKatri Mattssonin (o.s.Nokso-Koivisto) mukaan kisojen synnyttämä tyttöfutisbuumi näkyy siinä, että tytöt ovat ottaneet esikuvikseen naisjalkapalloilun tähtipelaajia.

– Sen sijaan, että tytöt leikkisivät olevansa Messi tai Ronaldo, he leikkivät nyt olevansa Megan Rapinoe tai Marta. Tytöt omaksuvat myös maalituuletuksia naispelaajilta kuten Ellen Whitelta.

Mattssonin mukaan sitä, mikä vaikutus MM-kisoilla on suomalaiselle tyttöfutikselle, ei pystytä vielä sanomaan, mutta se selviää tulevina kuukausina.

Nyt alkaa olla niitä hetkiä, että pitäisi pystyä hyödyntämään buumia. Katri Mattsson Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja

Mattssonin mukaan jalkapallon lisenssipelaajia on Suomessa 140 000, joista noin 34 000 on tyttö- ja naisfutaajia. Palloliiton strategiana on kasvattaa lisenssipelaajien määrää. Tyttöpelaajien määrä onkin kasvanut Suomessa jatkuvasti.

– Tytöissä on potentiaalia paljon enemmän, koska tyttöjä harrastaa suhteessa pienempi määrä verrattuna poikiin, Mattsson toteaa.

Vaikka naisten MM-kisat herättivät ainakin jonkinmoisen futisbuumin, kaikkien lisenssipelaajien määrän kasvattaminen ei Mattssonin mukaan ole helppoa.

– Meidän ikäluokkamme pienenevät koko ajan. Lukumäärän kasvattaminen on tosi kovan työn takana.

Mattsson nostaa esiin, että kotimaisen tyttöjalkapallon futisbuumi orasti jo vuoden 2009 EM-kotikisoissa, mutta Palloliitto ei pystynyt hyödyntämään sitä. Laajemman mediatarjonnan ja kasvaneiden katsojalukujen myötä tilanne on nyt kuitenkin toinen.

– Nyt alkaa olla niitä hetkiä, että pitäisi pystyä hyödyntämään buumia, Mattsson luonnehtii.

Monet eurooppalaiset jalkapallon suurseurat, kuten Real Madrid, Juventus ja Manchester United ovat vasta parin viime vuoden aikana perustaneet naisjoukkueen toimintansa yhteyteen. Tämä on herättänyt kiinnostuksen naisjalkapalloa kohtaan yhä useimmissa ihmisissä. Mattsson luottaa siihen, että jalkapallon suurmaiden naisfutikseen tekemät satsaukset heijastuvat vähitellen myös Suomeen.

– Uskon, että Suomikin seuraa trendiä perässä.

Vaikka jalkapallon suurmaat tekevät panostuksia naisten jalkapalloon eikä Helmarit ole selviytynyt nyt arvokisoihin kuuteen vuoteen, Mattsson ei ole huolissaan Suomen naisjalkapallon tasosta. Hän arvioikin myös Naisten Liigan perustason nousseen viimeisten vuosien aikana.

– Arjen tekeminen ja laatu on sillä tasolla, että se alkaa heijastua myös maajoukkueeseen.

Myös Suomen alle 17-vuotiaiden tyttöjen jalkapallomaajoukkueen ikäluokkansa EM-kisoissa saavuttama kolmas sija on Mattssonin mukaan osoitus siitä, että kehitys on menossa oikeaan suuntaan. Sama joukkue osallistui myös ikäluokkansa MM-kilpailuihin, joihin muista Euroopan maista pääsivät ainoastaan Espanja ja Saksa.

– Kun junnuilla pystytään haastamaan isoja maita niin jotain tehdään myös oikein.

Mattsson on varma siitä, että tyttöjen futisinto olisi noussut vieläkin suuremmaksi, jos Suomen naisten jalkapallomaajoukkue eli Helmarit olisi ollut mukana Ranskassa pelatuissa lajin MM-kisoissa. Vielä merkittävämpänä niin tyttöfutikselle kuin koko suomalaiselle jalkapallolle hän pitäisi kuitenkin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen eli Huuhkajien pääsemistä jalkapallon arvokisoihin.

– Huuhkajien menestyksellä on valtavan iso merkitys lajin kannalta. Ihmisistä 95 prosentin mielestä se, miten suomalainen jalkapallo voi, riippuu siitä, miten Huuhkajat menestyy, Mattsson kuvailee.

Toinen seikka, miksi Huuhkajien menestys olisi niin merkittävää tyttöfutiksen kannalta löytyy taloudellisista realiteeteista: siinä missä naisten MM-kisojen koko palkintorahapotti oli vajaa 27 miljoonaa euroa, vastaava summa viime vuoden miesten MM-kisoissa oli yli 350 miljoonaa euroa.

– Kisoihin päästessä kaikki rahat eivät menisi maajoukkueen omiin kuluihin, vaan osa menisi myös asioihin, joilla kehitettäisiin suomalaista jalkapalloa ylipäänsä ja sitä kautta myös tyttöfutista. Jos miehet olisivat selvinneet Venäjän MM-kisoihin niin FIFA:lta tuleva minimipotti olisi ollut 9,5 miljoonaa dollaria. Jos miehet menee nyt EM-kisoihin niin UEFA:lta tulee tukea, Mattsson sanoo.

Jokainen vuoden 2016 jalkapallon miesten EM-kisoihin päässyt maa sai kahdeksan miljoonan euron korvauksen jo pelkästä osallistumisesta.)

Jalkapallon harrastaminen kannattaa myös siksi, että viheriöillä harjoitettavista ominaisuuksista on paljon hyötyä myös pelikenttien ulkopuolella.

– Jalkapallo opettaa tytöille sellaisia taitoja, joita he eivät muuten välttämättä oppisi: tiimityötä, tavoitteiden asettamista, määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä, Mattsson toteaa.

Hän lisää myös, että ylipäänsä urheilemisesta on hyötyä myös työelämässä.

– Urheilijoilla on sellaisia ominaisuuksia, joita nykyajan työntekijöiltä haluttaisiin.