lauantai 4.4.2020 | 19:04
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Reisjärven seurakunta ja kunta juhlivat yhdessä yhteistä 150-vuotista taivaltaan: "Menneisyydellä on aina sanansa sanottavana nykyhetkelle ja tulevaisuudelle"

Satu Kangas-Viljamäki
Su 21.7.2019 klo 17:08

Vuonna 1865 annettiin kunnallisasetus, jossa maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan ja jonka mukaan jokaisesta kirkkoseurakunnasta sekä kappeliseurakunnasta piti muodostaa kunta. Pidisjärvi (Nivala) ja Reisjärvi erosivat Haapajärvestä omiksi itsenäisiksi kunnikseen. Vuonna 1868 Reisjärvestä tuli myös kirkkoherrakunta, vaikkakin omaa pappia reisjärviset pääsivät valitsemaan vasta 1876, sillä ajan tavan mukaan heidän tuli maksaa palkkaa Haapajärven kirkkoherralle tämän virkakauden loppuun.

– Papisto teki lain toteutumisen eteen ylivoimaisesti eniten töitä, sillä seurakuntalaiset olivat nihkeitä muutokselle. He pelkäsivät rasituksensa kasvavan muutoksen myötä, Reisjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja, YTT Jouni Tilli kertoi juhlan alussa poimien itsenäisen Reisjärven varhaisesta historiasta muutamia, myös omaa aikaamme puhuttelevia esimerkkejä.

– Kuten roomalainen valtiomies ja filosofi Cicero painotti yli 2000 vuotta sitten, menneisyydellä on aina sanansa sanottavana nykyhetkelle ja tulevaisuudelle.

Vaikka seurakunta ja kunta erotettiin toisistaan valtiovallan toimesta, Reisjärvellä elettiin omaan tahtiin.

– Muun muassa pappila korjattiin kunnan varoilla vuonna 1893 ja kunnan hallinto piti kokouksiaan kirkossa kirkonmenojen jälkeen, Tilli jatkoi.

Kunnan syntymän kanssa samaan aikaan Reisjärvellä koettiin historiamme kovimmat katovuodet, ja väkilukuun suhteutettuna Reisjärvellä kuoli nälkään ja tauteihin kolmanneksi eniten ihmisiä koko Suomessa.

Myös tapahtuman pääpuhuja, Suomen entinen pääministeri Esko Aho oli perehtynyt Reisjärven kunnan ja seurakunnan historiaan ja kertoi hämmästyneensä sitä, miten nopeasti valtakunnalliset ja kunnalliset mullistukset ovat näkyneet myös tavallisten reisjärvisten arjessa.

– Puhelin, rautatiet ja polkupyörä mahdollistivat sen, että kansallinen herääminen uusine aatteineen rantautui lähes kaikkialle Suomeen yhtä aikaa, Aho sanoi.

– Toissavuonna juhlimme satavuotiasta isänmaatamme, ja viime vuonna muistimme sisällissotaamme. Miksi lopetimme juhlinnan siihen? Suomen perustuslaki astui voimaan 17.7.1919 ja loi pohjan Suomen muuttumiselle kehitysmaasta yhdeksi maailman johtavista hyvinvointivaltioista. Silloin me päätimme yhdessä luoda oikeusvaltion, mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja demokraattiseen päätöksentekoon, mikä on nykyisyytemme ja tulevaisuutemme perusta.

Lopuksi Aho peräänkuulutti kärsivällisyyttä ja sitä, ettei yhteiskuntaa korjata yhden vaalikauden aikana.

– Se on mahdotonta ja siksi historian pitkä linja on ymmärrettävä.

Reisjärvi ennen vuotta 1865

Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan saapuneen Reisjärvelle vuoden 6000 eaa. tienoilla

Reisjärven ensimmäiset tunnetut vakituiset asukkaat olivatkin savolaiset kaskenpolttajat, Pekka Heikinpoika Räisänen, Heikki Parkkinen ja Antti Pesoinen (v. 1556)

Hallinnollisesti Reisjärven asutus jaettiin Kalajoen ja Lohtajan hallintopitäjien kesken siten, että Kalajanjärven ympäristö kuului Kalajokeen ja Reisjärven kylä Lohtajaan, kirkollisesti seutu oli osa Kalajokea

Vuonna 1647 Reisjärvestä muodostettiin Kalajoen kirkkopitäjän rukoushuonekunta.

Vuonna 1826 Reisjärvestä tuli kappeliseurakunta, joka liitettiin 1838 Haapajärven kirkkopitäjään.

Reisjärven kunta itsenäistyi Haapajärvestä 1865 ja seurakunta 1868.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »