lauantai 17.8.2019 | 20:17
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Talotohtori Panu Kaila vastaa: Kuinka pidennämme pärekaton ikää?

Keskipohjanmaa+
To 1.8.2019 klo 10:00

”Kunnan kotiseutumuseon katto on parikymmentä vuotta vanha ja kaipaa uusimista välittömästi. Olisiko sinulla keinoja parantaa päreiden kestoa?

”Kiinnostaa myös kuulla, minkälainen kustannus yksistään tästä menetelmästä olisi odotettavissa. Päreiden tekijä meiltä löytynee paikkakunnalta,” kirjoittaa Taina H.

”Teimme haapapäreestä katon savusaunaamme. Miten meidän tulisi käsitellä päre, jotta se kestäisi mahdollisimman pitkään?

”Onko tervaaminen, pohjuste tai jokin muu vastaava tarpeen? Olen kuullut, että pärekattoja olisi käsitelty jäteöljyllä,” pohtii kysyjä Ylivieskasta.

Museovirasto testasi vuosina 1974–1989 pärekattojen kestoa Seurasaaren Hallan talossa.

Katon pohjoinen, eli yleisöltä piilossa oleva, lape jaettiin 12 harjalta räystäälle ulottuvaan, parin metrin levyiseen kenttään. Mäntypäreitä uppokyllästettiin viidessä eri liuoksessa; kahden kentän päreet olivat ilman käsittelyä. Kokeillut niin sanotut puunsuojat olivat Visa, Valtti, Aspergol, Pinotex ja Intaktol.

Tarkoitus oli jatkaa koetta 20 vuotta, mutta 15 vuoden kuluttua erään käsittelyn molemmat kentät vuotivat ja koe jouduttiin keskeyttämään.

Kaksi tutkijaa arvosteli eri kenttien kunnon tietämättä, mitä missäkin oli käytetty. Pisteasteikko oli täysin kunnossa olevasta, 5, vuotavaan 1.

Parhaat pisteet eli 4 saivat käsittelemätön osuus sekä Visalla kyllästetyt kentät. Kaikki muut olivat heikompia, huonoin sai jopa pisteen 1. Tuon aineen nimi jääköön kertomatta. Se oli kuitenkin saanut nykyisen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n märän pellon testissä parhaan arvosanan.

”Päivä pärekaton syö, eikä sade,” sanoivat entiset tekijät. Etelälape pitää uusia noin kaksi kertaa useammin kuin pohjoinen.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kemialliset käsittelyt jouduttivat pärekaton rappeutumista. Paitsi yhdessä tapauksessa, jossa aine ilmeisesti huuhtoutui sateissa nopeasti pois.

Tervaa ei arvioitu, koska perinteisesti terva oli aivan liian kallis aine halpaan pärekattoon haaskattavaksi. Jäteöljykään ei ollut kisassa mukana, koska se värjää katon synkeän mustaksi, eikä sitä siis voisi käyttää museoalueella.

Nuuka isäntä levitti kyllä traktorinsa perstaantuneet öljyt pärekatolle sen kummemmin näköä surematta. Paksu rasvainen öljy todella lisääkin kestoa, se ei kuivu koskaan ja pitää veden poissa puuta lahottamasta.

Jäteöljyä ei saa myydä, mutta voi sitä omalle katolle käyttää. Suosittelen laittamaan sekaan reilusti punamultaa, kuten myös tervaan pantiin paanukatoilla.

Kestävän pärekaton ohje on käyttää tiheäsyistä puuta, joko kuusta tai haapaa. ”Itselle tehdään kuusesta, mutta myyntiin männystä,” sanoi pohjalainen pärehöylääjä. * Arkkitehti Panu Kaila

Kysy rakentamisesta ja remonteista: Talotohtori@tietola.fi

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »