Paikallisuutiset

"Kukaan ei tiedä milloin rahat tulevat vai tulevatko" – Ammatilliseen koulutukseen luvatun lisärahoituksen vaikutukset vielä epäselvät

Muutosten yhteydessä ammattikoulujen ja lukioiden yhdenvertaisuus on kärsinyt

Kokkola

Uuden lukuvuoden alkaessa tänään ja huomenna tunnelma ammatillisen koulutuksen piirissä on odottava. Epävarmuutta aiheuttaa uuden hallituksen lupaaman lisärahoituksen käyttö.

– Kukaan ei tiedä milloin rahat tulevat vai tulevatko. Kaikki ammattikoulut kilpailevat samasta rahasta, sanoo Keski-Pohjanmaan ammattiopiston lehtori ja pääluottamusmiesDieter Heiermann.

Ammatillinen koulutus on viime vuosien aikana kärvistellyt leikkausten keskellä. Opettajia on irtisanottu ja lähiopetustunteja vähennetty. Lisäksi viime vuoden alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi uudisti muun muassa koulutuksen rahoitusta, toimintaprosesseja ja ohjausta.

Vuodesta 2011 lähtien ammattiopistojen rahapusseista on hävinnyt 30 prosenttia. Nyt hallitus on luvannut ammatilliseen koulutukseen 235 miljoonaa euroa viiden vuoden määräajalle, josta 20 miljoonaa olisi tulossa ensi vuodelle. Pysyvään rahoitukseen lisättiin 10 miljoonaa opiskelijahuoltoon.

Viime vuosien leikkaukset ja uudistukset ammatillisessa koulutuksessa ovat vaikuttaneet myös Keski-Pohjanmaan alueella. Heiermannin mukaan tilanne Keski-Pohjanmaalla ei juurikaan poikkea muusta valtakunnan tasosta. Jossakin tilanne on pahempi, toisaalla parempi.

Suurimpana syynä vaikeisiin aikoihin Heiermann pitää leikkausten ja reformin samanaikaisuutta.

– Suurin virhe tehtiin siinä, että ensin leikattiin ja sitten alettiin uudistamaan. Siinä vaiheessa ei pystytty ennakoimaan mitä uudistus maksaa.

Puheet irtisanomisista ja opetuksen vähentymisestä Heiermann kuittaa tosiksi. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on vähentänyt 200 työntekijää ja samalla opetustuntien määrä on vähentynyt. Itseopiskelu on sen sijaan lisääntynyt, mikä on nakertanut ammattikoulujen ja lukioiden yhdenvertaisuutta.

– Lukiossa on edelleen paljon perinteistä luokkaopetusta. Lukioissa 70 prosenttia budjetista menee opetukseen kun meillä se on 50 prosenttia. Yhdenvertaisuudessa on valtava ero, Heiermann sanoo.

Uudistuksen myötä työssäoppiminen lisääntyi, mutta Heiermannin mukaan nuoria ei voi siirtää työpaikoille niin, että perusasioita ei ole opetettu koulunpenkillä. Varsinkin kun sujuva lasku- ja lukutaito ei hänen mukaansa ole itsestäänselvyys kaikilla ammattikouluun tulevilla.

– Perusopetusta tarvitaan entistä enemmän. Meillä on täällä kasvatustehtäväkin, Heiermann toteaa.

Opettajien ja opetustuntien lisäämiseksi Heiermann painottaa opetukseen panostamista. Lisärahoituksen myötä opetus tulisi hänen mukaansa priorisoida ensimmäiselle sijalle. Ilman lisärahoitusta ammattikoulutuksen jatko ei ammattiopiston pääluottamusmiehen mukaan ole ruusuinen. Esimerkiksi pienemmät toimipaikat ovat uhan alla.

– Se on kiinni siitä, miten budjetti tehdään. Rahat pitäisi kohdistaa selkeämmin opetukseen. Ilman lisärahoitusta tämä ei toimi. Määräaikainen raha ei muuta koko kuvaa.

Myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtajaElias Tenkasen mukaan yksi opiskelijoiden huolenaiheista on lähiopetuksen määrä ja siihen liittyvä opettajaresurssien vähäisyys. Määräaikaisuus herättää niin ikään kysymyksiä. Lisärahan ollessa vielä kiinni muun muassa valtion omaisuudessa, konkreettisia muutoksia ei ole vielä nähtävissä vaan ne ovat paperilla.

– Nyt saadaan iso klöntti myymällä valtion omaisuutta, mutta miten viiden vuoden päästä?

Epävakaasta tilanteesta huolimatta Tenkanen on huomannut lisärahoituksen vaikutuksen "useamman laihan vuoden jälkeen".

–Ilmapiiri on parantunut. Positiivinen pohjavire on ollut kaikilla toimijoilla.

Viime vuosien myllerryksien keskellä ja uuden lukuvuoden alkaessa Heiermannilla on toive opettajien puolesta.

– Ammattiopettajien jaksaminen on ollut ongelmana. Nyt hommaan pitäisi saada rauhaa ja pitkäjänteisyyttä.

Kommentti