Paikallisuutiset

Negatiivinen uutisointi, ajatusmaailman muutos ja työn kokonaisvaltaisuus – Opettajakoulutukseen hakeutuvien määrä on lähes puolittunut kuudessa vuodessa – Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tilanteesta ei olla vielä huolissaan: "Hakijoita on reippaasti"

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa opettajakoulutukseen hakevien määrä ei ole romahtanut

Opettajakoulutukseen hakeutuvien määrä on Suomessa viimeisen kuuden vuoden aikana lähes puolittunut. Vuonna 2013 hakijoita luokanopettajakoulutukseen oli 8 345, kun tänä keväänä niitä oli 4700. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa hakijamäärän lasku ei ole ollut huomattava, eikä opiskelijaehdokkaiden määrän laskusta olla vielä huolissaan.

– Viimeksi hakijoiden määrä laski jonkun verran, mutta hakijoita on edelleen neljä yhtä paikkaa kohden. En näe vielä mitään ongelmaa. Hakijoita on reippaasti, sanoo kasvatustieteiden yksikönjohtajaRaine Valli.

Valtakunnallisestikaan ei Vallin mukaan ole vielä aihetta huoleen. Reippaalla hakijamäärän laskulla on kuitenkin syynsä. Valli mainitsee vaikuttaviksi tekijöiksi tiedotusvälineissä esillä olleet, opettajan ammattiin liittyvät negatiiviset tapaukset.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kouluolot, luokkakoot ja kiusaamisasiat ovat olleet varmaan selkeä syy. Hakijat ovat alkaneet miettimään mitä opettajan työ onkaan. Vaikka tiedotusvälineissä olleet tapaukset ovat yksittäistapauksia, ne yleistetään helposti.

Myös yliopistokeskus Chydeniuksen kasvatustieteiden yliopistonlehtoriMerja Meriläinen mainitsee negatiiviset kirjoitukset. Sitäkin enemmän hän näkee syyksi nuorten ajatusmaailman muutoksen.

– Vakituinen työ ja omakotitalo ei välttämättä ole nuorille sellainen polku jota mennään. Ajatukset elämästä ja mahdollisuuksista ovat erilaiset.

Vuonna 1987 luokanopettajaksi valmistunut ja ennen yliopistonlehtoriksi siirtymistään 2000-luvun alkuun asti luokanopettajana toiminut Meriläinen on huomannut alan muutoksen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Työ on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Työhön on tullut monenlaisia velvoitteita, joita ei silloin ollut kun aloitin. Peruskasvatus ja työn lähtökohta on sama, mutta työnkuva on saanut uusia ulottuvuuksia.

Uutiset kuormittavuudesta eivät ole merkittävästi vaikuttaneet yliopistokeskus Chydeniuksen hakijamääriin. Sekä Meriläisen että Vallin mukaan se johtuu opetuksen aikuiskoulutusmuodosta. Yliopistokeskuksen luokanopettajien aikuiskoulutus on ainoa Suomessa vakinaisesti toimiva opettajien aikuiskoulutusyksikkö. Luokanopettajakoulutukseen valittavilta edellytetään aiempia yliopisto-opintoja sekä opettajakokemusta.

– Meille tulevat opiskelijat tietävät työnkuvan tarkemmin kun ovat tehneet sitä jo aiemmin. Meidän valmistumisprosentti on lähempänä sataa, Valli kertoo.

Vuoden alussa luokanopettajaopintonsa aloittanutJenna Sipiläinen-Ersta vahvistaa aiemman opettajakokemuksen auttaneen negatiivisen uutisoinnin käsittelemisessä. Hänellä oli takana vajaa kolme vuotta sijaisuuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Aiemmin liikunta-alalla työskennellyt Sipiläinen-Ersta päätyi opetusalalle tuttavan vinkistä. Iltatöiden ja pienten lasten yhdistelmä sai vaihtamaan alaa.

– Juttelin tuttavani kanssa ja hän sanoi, että ala tekemään sijaisuuksia. Aloin sitten ottamaan asiasta selvää.

Ammatin raskauden uutisoinnista huolimatta Sipiläinen-Ersta on pitänyt työstään. Sijaisuudet vahvistivat tunnetta siitä, että opettajan työ on kutsumusammatti.

– Vaikka työ tuntui välillä raskaalta, aina jo seuraavana päivänä menin hyvällä mielellä töihin. Positiivinen ajatus opettajan työstä on pysynyt.

Keski-Pohjanmaalla Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on ainoa luokanopettajan koulutusta tarjoava oppilaitos. Hyvästä hakijamäärästä huolimatta lisähakijoistakaan ei Vallin mukaan olisi haittaa.

Jotta kiinnostus alaan kasvaisi, moneen tekijään tulisi kiinnittää huomiota.

– Koulun arkipäivään pitää satsata. Lasten hyvinvointiin ja opettajan hyvinvointiin. Olen OAJ:n kanssa samaa mieltä siitä, että luokkakokoja pitäisi rajata 20 oppilaaseen. Pitäisi myös tarkkaan miettiä mikä on erityisopetuksen tarve. On yksittäisiä oppilaita, jotka vievät puolet opettajan opetusajasta kun opettajan pitäisi pystyä keskittymään kaikkiin oppilaisiin. Toimivina nämä vievät viestiä eteenpäin siitä, että opettajan työ on hyvää, Valli toteaa.

Lue myös:

Pohjanmaan OAJ: Opettajien työhyvinvointi huolestuttaa opetusalaa tuntevia – Työssäjaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaan viime vuosina

KOMMENTTI

FAKTA

Peruskoulut alkavat

Keskipohjanmaan levikkialueella peruskoulut alkavat tällä ja ensi viikolla seuraavasti:

7.8.: Kärsämäki

8.8.: Kaustinen, Toholampi, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho, Kalajoki, Haapavesi, Evijärvi

9.8.: Nivala

12.8.: Kannus, Pyhäjoki, Merijärvi, Alavieska, Oulainen, Ylivieska

13.8.: Kokkola, Pietarsaari, Luoto, Pedersöre, Sievi, Reisjärvi, Uusikaarlepyy, Kruunupyy

14.8.: Haapajärvi, Pyhäjärvi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä