Paikallisuutiset

Kokkolalainen parturi-kampaaja Anne Kolppanen viihtyy yksinyrittäjänä – Suomessa heitä on yli 180 000

Tässä vaiheessa elokuuta suurin osa suomalaisista on palannut lomilta sorvin ääreen. Kokkolassa sijaitsevan parturi-kampaamo Hiusmixin omistajaAnne Kolppanen piti tänä kesänä kahden viikon verran lomaa, erissä tosin. Silloin kun oli rauhallisempaa, hänkin jäi kotiin.

Yrittäjänä vuodesta 1985 toiminut Kolppanen ei ole koskaan pitänyt kuukauden mittaista yhtäjaksoista kesälomaa.

– Voihan sitä olla poissa, mutta ne samat menot pyörivät joka tapauksessa, hän tuumii.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjät eivät ole esimerkiksi sairaslomalla. Yleensä tehdään töitä, vaikka ollaan vähän sairaitakin, hän hymyilee.

Voihan sitä olla poissa, mutta ne samat menot pyörivät joka tapauksessa Anne Kolppanen

Yleensä Kolppanen aloittaa työt yhdeksän aikaan aamulla ja lopettaa neljän viiden aikaan. Joskus voi mennä kuuteenkin. Tyypillistä työpäivää tai -viikkoa ei oikein ole.

– Ei minulla ole kunnon työaikoja. Teen töitä asiakkaiden ja tarpeen mukaan.

Kolppasella on vakiintunut asiakaskunta. Jotkut asiakkaat ovat käyneet hänen luonaan ihan alusta asti.

parturi-kampaaja, Hiusmix

– Vuodetkin vaihtelevat keskenään. Säännökset muuttuvat koko ajan. Kun tulee uusi hallitus, tehdään uusia päätöksiä, joiden mukaan mekin yritämme toimia.

Saksien heiluttelun ohella Kolppasen työviikkoon kuuluu paperitöitä. Kuukausittain hän maksaa arvonlisäveroa, jonka kirjanpitäjä hänelle laskee. Vuosittain hoidetaan muun muassa veroilmoitukset. Paperihommat tulevat niin rutiinilla, että hän ei äkkiseltään muista niitä kaikkia.

Parturi-kampaajan työ sinänsä ei ole vaikeaa. Liiketoiminnan pyörittämiseen liittyvä sääntöviidakko on yrittäjyyden haasteellisin puoli. Suomessa on paljon määräyksiä, ja niistä perillä pysyminen voi olla joskus vaikeaa. Verotuskin voi välillä tuottaa päänvaivaa.

Kolppasta onkin joskus yllättänyt se, miten vaikeaa yrittäjyys voi olla.

– Kovastihan siinä on hommaa. Se on muutakin kuin hiusten leikkaamista tai värjäysten tekemistä. Jos on jotain epäselvyyksiä, puhelimessa voi joutua viettämään paljonkin aikaa, että ne saadaan selvitettyä.

Luonnollisesti yksinyrittäjän pitää myös hankkia kaikki tarvikkeet. Väri- ja permanenttiaineet eivät itsestään ilmesty parturi-kampaamoon.

Valmistuttuaan ammattiin Kolppanen oli ensin palkkatöissä. Kun työsuhde päättyi, hän pisti pystyyn oman liikkeen.

– Meidän ala on vähän sellainen, että työpaikkoja ei liiemmälti ole.

Viisi vuotta Kolppasella oli yhtiökumppani. Nyt hän toimii yksin.

Alkuaikoina yrittäjyys stressasi Kolppasta. Vuosien saatossa hänestä on kuitenkin kuoriutunut rutinoitunut yrittäjä.

Vaikeina aikoina on joskus tosin mietityttänyt, miksi piti lähteä yrittäjän tielle.

– Pidän kovasti työstäni, mutta en aina niin paljon yrittäjyydestä, hän naurahtaa.

Loppujen lopuksi Kolppanen pitää siitä, että omassa liikkeessä asiat voi tehdä omalla tavalla. Saa olla oman itsensä herra. Voi päättää, miten paljon tekee töitä, suunnitella ja ideoida ja näyttää liikkeestä sellaisen kuvan kuin itse haluaa.

– Voisin minä toisellekin töitä tehdä. Tosin olen ollut niin kauan yrittäjänä, että en tiedä, miten se enää onnistuisi. Että katselisiko joku työnantaja minua, hän virnistää.

Yksinyrittäjä on henkilö, jolla ei ole yhtiökumppaneita tai palveluksessaan palkattua työvoimaa. Tilastokeskuksen mukaan heitä oli vuonna 2018 Suomessa noin 182 000, pois lukien maa- ja metsä- ja kalatalous.Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä kertoo, että yksinyrittäminen on yrittäjyyden yleisin muoto.

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työelämän merkittävin trendi 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000.

Yksinyrittäjiä on niin monenlaisia, että on vaikeaa määritellä, millainen on tyypillinen yksinyrittäjä. Vuonna 2017 yksinyrittäjistä 31 prosenttia toimi rakennus-, kuljetus-, teollisuus-, sekä maa- ja metsätalouden parissa. 20 prosenttia oli kulttuurialan ihmisiä ja käsityöläisiä, palvelualalla toimi 23 prosenttia, 16 prosenttia oli tietotyön erityisasianuntijoita ja 13 prosenttia toimi kaupan, terveyden ja tietotyön alalla.

Suomessa toimivista yksinyrittäjistä miehiä on noin 60 prosenttia ja naisia 40 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ammattiryhmärakenne on jyrkästi jakautunut sukupuolen mukaan: yli 40 prosenttia miehistä ja naisista vain viisi prosenttia toimi vuonna 2017 rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa. Naisten tärkeimpiin ammattiryhmiin kuuluivat palvelualan työntekijäammatit, kuten kampaajat, pienkauppiaat ja hierojat sekä kulttuuri- ja käsityöalojen ammatit.

Muiden yrittäjien tapaan myös yksinyrittäjien ikäjakauma painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Yksinyrittäjistä 25 prosenttia oli 55-64-vuotiaita, 23 prosenttia 45-54-vuotiaita ja alle 35-vuotiaita 19 prosenttia.

Hämeenniemi ei ole aiemmin törmännyt maakuntakohtaisiin tilastoihin yrittäjien määrä, sukupuolesta ynnä muista asioista, joten hän ei osannut sanoa, poikkeavatko Keski-Pohjanmaan yksinyrittäjien tiedot valtakunnallisista tilastoista.

Tarkkoja lukuja keskipohjalaisten yrittäjien määrästä ei osannut antaa myöskään Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtajaMervi Järkkälä. Hän arvioi, että keskimääräisesti sekä Keski-Pohjanmaalla että valtakunnallisesti yksinyrittäjien määrä vaihtelee 50-60 prosentissa paikkakunnasta riippuen.

Yksinyrittäjien määrä on kasvussa. Yrittäjien kokoluokissa on tapahtunut muutos vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen verrattuna: suuryritysten ja valtion omistamien yritysten määrä on vähentynyt ja pienyritysten määrä kasvanut.

– Tähän vaikuttaa varmasti yrittäjäasenteen muuttuminen. Ollaan oivallettu, että itsensä voi työllistää myös yrittäjänä. Varmasti koulujen yrittäjäkasvatuksellakin on merkitystä, Järkkälä pohtii.

Yrittäjyyden kasvun suurimpiin esteisiin kuuluu Järkkälän mukaan työllistämisen kalleus ja riskit. Työntekijöitä ei uskalleta palkata.

Lisäksi yrittäjyys henkilöityy omaan ammattitaitoon. Menestyjät ovat yleensä hyvin taitavia ammatissaan.

Kasvun este on sekin, että yksin toimiva yrittäjä ei voi määräänsä enempää lisätä omaa työaikaansa. Perhetilanne ja jaksaminen vaikuttavat.