Paikallisuutiset

Ääneen lukemisen voima – John Walters kiertää maailmalla puhumassa aikuisille siitä, kuinka tärkeää on lukea lapsille kirjoja: "Books build better brains", hän toisti Kokkolassa

Kokkola

John Waltersin viesti on selkeä: hyvä lukutaito ennustaa hyvää elämää.

Books build better brains!

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Eikä suurin voimavara ole koulu vaan vanhemmat.

Walters on australialainen tutkija ja kouluttaja, joka motivoi opettajia tartuttamaan lukuinnostusta koteihin. Maanantaina hän puhui Kokkolassa alakoulujen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle.

Edellinen etappi oli ollut Kööpenhaminassa.

Walters kertoi amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan huono lukutaito jää helposti päälle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Yhdysvalloissa yli kolmannes lapsista ei ole valmiina oppimaan kouluun mennessään.

Walters on erityisen huolissaan sanavaraston heikkenemisestä. Kotien väliset erot ovat kasvaneet.

Ilmiö näkyy Suomessakin. Entistä useampi vanhempi ei itse pidä lukemisesta.

Vanhempien asenne lukemiseen voi periytyä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Dosentti, lasten- ja nuortenkirjallisuuden kriitikko ja tietokirjailijaPäivi Heikkilä-Halttunen puhuu lukemisen taidon hajaantumisesta.

– On maahanmuuttajalapsia, jotka ottavat suomea haltuun, ja lapsia, joiden kotona vuorovaikutus on hyvinkin vähäistä. Ei tavallaan pääse syntymään arkisen kielen sanavarastoa ja tunnetaitoja, joita tarvitaan lukemaan oppimisessa. Tasapäisiä lapsiryhmiä ei enää ole.

Nykyään suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina.

– Esikoulun tehtävä on vain saada uteliaisuus kirjaimia kohtaan oraalle, mutta melkein puolet oppii lukemaan jo eskarivuoden aikana. Hapuileva lukutaito otetaan haltuun ennen ekaluokkaa. Nykyisin lapset kylpevät sanoissa. Lukemaan ei enää opetella maitopurkista tai Aku Ankasta.

Sitten tullaan hajaantumiseen.

Heikkilä-Halttusen mukaan on paljon lapsia, jotka eivät ekaluokan jälkeenkään ymmärrä edes yksinkertaista tekstiä.

– Puheterapeuteilla on ollut lapsiasiakkaita, joilla ei ole alkeellista sanavarastoa edes kolmevuotiaana. Se liittyy nimen omaan varhaisen vuorovaikutuksen vähäisyyteen: kotona ei ole puhuttu saati luettu tai loruteltu yhdessä. Aika traaginen tilanne kaiken tekstitykityksen keskellä.

Ääneen lukemisen voima on John Waltersin lempiaihe.

Hänen mukaansa ääneen lukeminen on paras strategia sanavaraston kehittämiseen.

– Erityisen tärkeää on aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen laatu. Parasta on, jos lapselle lukemisen sijaan luetaan lapsen kanssa.

Walters antaa esimerkin hyvästä vuorovaikutuksesta.

– Kirjan loputtua lapselta kysellään tarinan vaiheista. Kysymykset voivat olla isompia kuin "missä on koira?". Lapsen sitouttaminen merkityksellisiin keskusteluihin näkyy sanavarastossa.

Waltersin mukaan seuraavat kolme tekijää ovat yhteydessä huonoon lukutaitoon: köyhyys, vanhempien heikko koulutustausta ja liiallinen sosiaalisen median käyttö.

Digisovellusten käyttö lukemaan opettelussa ei saa Waltersin tukea.

– Rikas keskustelu katoaa, kun aikuinen antaa lapselle tabletin käteen. Haluan vanhempien olevan vanhempia. He ratkaisevat synaptisen kehityksen, eli sen, rakennetaanko hermosoluille isot vai pienet putket. Suuri osa kehityksestä tapahtuu kuuteen ikävuoteen mennessä, Walters sanoo.

Älylaitteet eivät saa varauksetonta tukea myöskään Heikkilä-Halttuselta.

– Olen tutkijana, kriitikkona ja jo aikuisten äitinä sitä mieltä, että perinteinen kirja on paras ja jotenkin inhimillinen käyttöliittymä. Kun lapselle luetaan, se on parasta sielunhoitoa. Lukeminen on rauhoittumista yhdessä. Väitän, että lapset eivät vietä liikaa aikaa vanhempiensa kanssa.

Heikkilä-Halttusen mukaan vanhemmilta vaaditaan jatkuvaa "peesiapua".

– Auttava lukutaito ei vielä tarkoita, että lukeminen hallitaan sujuvasti. Vanhempien ja läheisten on oltava hollilla rinnallakulkemisessa ja oltava kiinnostuneita lukemisesta.

Fakta

Kiinnostus vähissä

Suomalaisnuorten lukutaito on maailman kärkeä, mutta kiinnostus ja innostus ovat vähissä.

Suomi on ollut vuosituhannen alusta alkaen kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa, mutta sekä heikkojen lukijoiden määrä että hajonta lukutaidossa ovat kasvaneet.

Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä