Paikallisuutiset

Tuhansien omenamehulitrojen mies, kruunupyyläinen Matias Björklund tietää kuinka luonnon antimet otetaan talteen

– Pakastimet olivat aina täynnä marjoja, omenista tehtiin hilloa, ja loput vietiin Vöyrille mehustettavaksi, muistelee Kruunupyyssä asuvaMatias Björklund lapsuuttaan.

Luonnon antimien talteen ottaminen on Björklundille täten luontevaa. Seitsemän vuotta sitten hän päätti ryhtyä puristamaan mehua itse, ettei omenoita enää tarvitsisi kuljettaa niin kauas. Tänä päivänä hänen harrastuksensa on kasvanut pienimuotoiseksi yritystoiminnaksi, kun hän tarjoaa mehustamispalveluita muillekin.

– Puskaradio on toiminut, ja asiakkaita käy Kaustiselta, Pietarsaaresta ja Kokkolasta asti, kertoo Kruunupyyssä mehustamoansa pitävä Björklund.

Omenat kannattaa poimia ennen putoamistaan. Ne ovat herkempiä kuin kananmunat, ja vaurioituvat herkästi kolhuista.

Tuhansien puristettujen mehulitrojen ansiosta Björklund tietää, miten omenoiden kanssa kannattaa toimia.

– Omenat kannattaa poimia ennen putoamistaan. Ne ovat herkempiä kuin kananmunat, ja vaurioituvat herkästi kolhuista. Omenat tulisi kerätä ilmaviin pahvilaatikoihin ja mieluiten säilyttää viileässä ja pimeässä paikassa.

Muovipusseihin tai syviin sankoihin ei omenoita siis kannata poimia, sillä ne pilaantuvat niissä herkästi.

– Jotkut poimivat omenoita pikkuhiljaa useiden päivien aikana, jolloin pohjalle jäävät omenat ehtivät jo pilaantumaan ennen niiden jatkokäsittelyä, Björklund harmittelee.

Paras mehuomena on siis käsin puusta poimittu ja melko piakkoin sen jälkeen mehustettu. Liian kypsäksi päässyt omena ei Björklundin mukaan ole enää niin mehukas.

– Moni kuvittelee, että mitä kypsempi sen parempi. Niin ei kuitenkaan ole. Paras aika poimia on, kun siemenkota alkaa rusehtumaan Björklund ohjeistaa.

Björklund tietää, että mehuksi omenan painosta päätyy noin puolet. Oikein mehukkaasta omenasta saattaa irrota mehua jopa 70 prosenttia sen painosta.

Mistä omenalajikkeista syntyy sitten parhaimman makuinen mehu? Björklund toteaa, että kaikilla on omanlaisensa maku – jotkut pitävät kirpeästä ja jotkut makeammasta. Homeen mausta ei kuitenkaan pidä kukaan, ja sen päätymistä mehun sekaan Björklund välttää viimeiseen asti.

– Mehun makuun vaikuttaa olennaisesti raaka-aine. Jos omenat ovat pilaantuneita, maistuu tietenkin myös mehu pilaantuneelta. Välillä joudun heittämään pois suuren osan asiakkaan omenoista, ettei koko mehusatsi saisi pilaantuneen omenan makua, Björklund harmittelee.

Harrastuksena mehustamoansa pyörittävä Björklund kertoo ahkeroivansa siellä aina lauantaisin koko sadonkorjuukauden ajan, joka kestää elokuun puolesta välistä jopa marraskuulle saakka. Hän kertoo saavansa mielihyvää siitä, että pystyy auttamaan muitakin säilömään luonnon antimia.

– On sääli, että jotkut lapioivat omenia suoraan metsään, kun ne voisi esimerkiksi tällä tavalla ottaa hyvin talteen. On kiva tunne, kun pystyn auttamaan ihmisiä, ja saan nähdä heidän ilonsa. Alkuun minun luokseni tulivat iäkkäämmät ihmiset, mutta nyt tuntuu, että puutarhan pitämisestä on tullut jonkinlainen trendi, ja myös nuoret perheet ovat innostuneet pitämään hyötypuutarhaa, Björklund toteaa

.