Paikallisuutiset

Yrittäjäjärjestön synnyttäjä loi ensimmäisen valintamyymälän Kokkolaan 1940 – Nytkin tavoitteena on mm. tiedonvälitys uudenlaisista kauppatavoista

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät syntyi käytännössä noin 80 vuotta sitten. Päätavoite järjestöllä on säilynyt vuosikymmenet samana.

Juuri ennen sotaa Kokkolan seudulla lähinnä yksityisyrittäjille syntyi tarve yhteistoiminnalle. Monet yksin toimivat kokivat, että säännönmukaisesta yhteistyöstä ja ajantasaisen tiedon jakamisesta olisi hyötyä kaikille.

Historiakirjojen mukaan ensimmäisenä kokoontumisena voidaan pitää yrittäjien kokoontumista Kokkolassa 10. maaliskuuta 1939. Virallinen perustamiskokous pidettiin 27. maaliskuuta Kokkolan Taloustarvikkeidenkauppaa pitävän Joel Sandqvistin johdolla. Yhdistystä puuhannut Sandqvist loi välirauhan aikana 1940 Slotteen taloon Torikadun ja Isonkadun kulmaan noin 200 neliömetrin liiketilan, mikä oli aikoinaan ensimmäisiä ns. vapaita myymälöitä maakunnassa. Tuolloin oli ennenkokematonta, että asiakkaat pystyivät itse valitsemaan ostettavaa hyllyiltä. Silloin puhuttiin valintamyymälöiden tulemisesta.

Alkuvaiheessa yhdistyksen nimeksi kirjattiin Yksityisyrittäjäin Keski-Pohjanmaan aluejärjestö. Sitten tuli sota, ja yhdistyksen perustamis- ja rekisteröintiasiakirjat katosivat kahteenkin otteeseen. Vasta sotien jälkeen kesäkuussa 1945 aluejärjestö piti sellaisen perustamiskokouksen, jonka asiakirjat virallisesti rekisteröitiin oikeusministeriön rekisteriin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuonna 1946 järjestö päätti järjestää aina vuosittain yrittäjäviikon. Vuonna 1950 oli järjestyksessään ensimmäiset yrittäjämessut Kokkolassa.

Sota-ajan jälkeen yrittäjäjärjestöllä oli merkittävä rooli säännöstelytalouteen liittyvissä asioissa. Järjestön aktiiviset jäsenet neuvottelivat kansanhuoltoviranomaisten ja paikallisten yrittäjien välillä käytönnön asioista.

Apua pienet yrityiset saivat myös kirjanpitoon, sillä yksityiskauppiaat joutuivat liikevaihtoveron toteuttamisen takia täydellisen kirjanpitovelvollisuuden alaisiksi. Kirjanpitoon liittyvissä asioissa järjestöllä on ollut aktiivinen rooli lähes kaikki vuosikymmenet, olihan aluejärjestöllä omaa tilitoimistotoimintaakin vuosikymmenet 1940- ja 1950-lukujen vaihteesta asti. Laajimmillaan 1980-luvulla aluejärjestössä oli tilitoimistotoiminta mukaan laskettuna yhteensä 11 työntekijää.

1950-luvulla tapetilla oli myös muun muassa petrooli- ja voikaupan järjestäminen maakunnan alueella. Tuolloin – kuten nytkin – järjestö pyrkii hankkimaan ajankohtaista tietoa uusista aloista ja kaupankäyntimahdollisuuksista sekä välittää tuoreinta informaatiota alueen yrittäjille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Niin 1950- kuin 1960-luvuillakin alueelle syntyi lukuisia kuntakohtaisia paikallisjärjestöjä ja toiminta muutoinkin kasvoi vauhdilla. Esimerkiksi vuonna 1961 yrittäjäviikon päätapahtumana järjestetty 32 kohteessa eri puolilla laajaa Keski-Pohjanmaata pysähtynyt autokaravaani keräsi yhteensä noin 20 000 osallistujaa.

Poliittisuus oli etenkin 1960-luvulla iso puheenaihe järjestön sisällä: Ensin vuonna 1963 hallitus päätti, että vaalitoiminta (puoluetoiminta) ei mitenkään kuulu järjestön toimintaan. Toisaalta 1966 vaaleissa järjestöllä oli "omia ehdokkaita". Sittemmin järjestö ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen tai ehdokkaaseen, mutta tottakai tuo vaalien alla esille aika yrittäjille tärkeitä asioita.

1970-luvulla yrittäjärjärjestöllä oli suuri merkitys kuntien elinkeinopolitiikassa. Moniin kuntiin tuli elinkeinoasiamiehiä, joiden tavoitteena oli erilaisen elinkeinotoiminnan tukeminen kunnan alueella. Nämä elinkeinoasiamiehet saivat yrittäjärjestöiltä tärkeää tietoa yrittäjien toimintaedellytyksistä.

Myöhemmin kansainvälisen kaupan lisääntyessä yrittäjärjestölle muodostui myös rooli viennin edistäjänä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuosien aikana muun muassa yrittäjäpalkintojen myötä järjestö on halunnut nostaa esille alueella toimivia yrityksiä, mitkä ovat toimineet esimerkillisesti.

Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja vuosien aikana ovat saaneet 1969 kokkolalainen Urheiluvaatetus Oy (sittemmin Rukka Oy), 1980 Pouttu Oy, 1988 Sievin Jalkine Oy, 1990 Rani-Plast Oy, 2009 Snellman Oy, 2011 Kokkolan HalpaHalli Oy, 2015 FineWeld Oy sekä 2017 Finn Spring Oy.

Maakunnallista yrittäjäpalkintoa järjestö on jakanut vuodesta 1978 alunperin Kokkolanseudun Säästöpankin esityksestä. Ensimmäinen maakunnallisen palkinnon saaja oli Pouttu Oy.

Karkeasti linjattuna järjestön toiminta on ollut samanlaista vuosikymmenet. Konreettiset käytännön toimet vain ovat muuttuneet ajan myötä.

– Näen, että yrittäjäjärjestön tehtävänä on jatkossa saada päättäjät ymmärtämään missä kohtaa heillä on aukko talousosaamisessa. Mielestäni koulutus on erittäin tärkeä asia, jotta saadaan esimerkiksi talousasioita osaavia uusia yrittäjiä sekä yrityksille osaavia työntekijöitä. Kuten kaikki tietävät, osaamaton työntekijä ei ole yritykselle kannattava, viitisentoista vuotta 1900- ja 2000-lukujen taitteessa järjestön puheenjohtajana ollutErkki Isopahkala kuvaa.

Lue myös:Laaja henkilöhaastattelu yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Mervi Järkkälästä (Julkaistu 2017)>>

Fakta

Yrittäjäjärjestön puheenjohtajat

1939-1946 Frans Jokinen

1947-1949 Evald Vainio

1950-1953 T.V. Hakala

1954-1955 Th. Källström

1956-1961 Juhani Marttila

1962 Antti Vähäsarja

1963 H.R. Luokkala

1964-1967 Veikko Isokangas

1968-1972 Antti Enkovaara

1973-1979 Erkki Jahkola

1980-1982 Juhani Kuusio

1983-1988 Martti Korkia-Aho

1989-1990 Heikki Sydänmetsä

1991-1992 Helena Tilus

1993-2008 Erkki Isopahkala

2009-2013 Tapio Uusitalo

2014- Kimmo Hanhisalo

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä