Paikallisuutiset

Yhä useampi sairausloma johtuu mielenterveysongelmista – Kelan tutkija: "Kuormitus kasvaa sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä"

Työpaikkojen pitkät sairauspoissaolot ovat kääntyneet Suomessa kasvuun parin viime vuoden aikana, ja erityisen paljon ovat lisääntyneet mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauslomat.

Mielenterveysongelmien vuoksi Kelan sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi peräti 27 prosenttia vuosina 2016–2018, ja jo lähes kolmannes sairauspäivärahapäivistä aiheutuu niistä.

Päivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin sairausloman peruste. Ne ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet viime vuonna.

Kelan tutkimuspäällikköJenni Blomgren kertoo, että tämän vuoden alkupuoliskon vielä julkaisemattomien tilastojen perusteella sairauspoissaolojen kasvu jatkuu edelleen.

Kuormitus kasvaa sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä. Jenni Blomgren Tutkimuspäällikkö, Kela

– Diagnooseittain tilastoja ei vielä ole, mutta melkein voisi ennakoida, että mielenterveysperusteiset poissaolot kasvavat edelleen, hän arvioi.

Yli puolessa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä diagnoosina on masennus, ja toiseksi yleisin maksuperuste on ahdistuneisuushäiriöt.

Työuupumusta on turha hakea tilastoista, koska se ei ole sairauspäivärahaan oikeuttava diagnoosi. Blomgren selvittää, että päivärahaa varten taustalla pitää olla lääketieteellinen sairaus.

Lyhyet sairauslomat eivät näy Kelan tilastossa, koska sairauspäivärahan omavastuuaika on yhdeksän päivää.

Mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa maksettiin viime vuonna keskimäärin 62 päivältä saajaa kohti. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa kaudet olivat lyhyempiä, keskimäärin 49 päivää.

Taloussuhdanne saattaa Jenni Blomgrenin mukaan olla yksi selittäjä mielenterveysperusteisten sairauslomien lisääntymiselle.

– Käänne ajoittui siihen kohtaan, kun työllisyysaste kääntyi nousuun. Silloin työllistyy myös ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin olleet ehkä pitkäänkin työttöminä ja joiden terveys on hauraampi. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu yhteys taloussuhdanteiden ja sairauspoissaolojen välillä.

Mielenterveyden häiriöistä myös puhutaan julkisuudessa entistä enemmän, mikä rohkaisee ihmisiä hakemaan apua niihin.

– Ne eivät enää piiloudu selkäkivuksi, Blomgren arvelee.

Osansa tutkija laittaisi kuitenkin myös kiivastuvan elämisen tahdin piikkiin.

– Kuormitus kasvaa sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä. Pitää pärjätä työelämässä, olla hyviä harrastuksia ja keksiä lapsille kaikkea kivaa.

Vaikka mielenterveysongelmien taustalla voi olla monia syitä, Blomgrenin mielestä niiden kasvuun pitää kiinnittää työelämässä huomiota.

– Ennen tehtiin yhtä ja samaa työtehtävää, mutta nyt työntekijöiden pitää osata monenlaisia asioita ja järjestelmät ja tekniikka muuttuvat koko ajan. On paljon myös kuormittavaa ihmissuhdetyötä. Esimiestyö ja jaksamisen seuranta korostuvat: se, että tehtävät on sovitettu tekijöilleen niin, ettei työ ole liian kuormittavaa.

Naiset saavat kaikissa ikäluokissa miehiä enemmän mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa. Blomgren haarukoi Kelan tilastoista 25–44-vuotiaat naiset erityisen alttiiksi mielenterveyden ongelmille.

– Herää kysymys, paljonko taustalla vaikuttavat työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät asiat. Ja onko myös niin, että naiset hakeutuvat helpommin lääkäriin?

Blomgrenin mukaan miehillä nämä sairauspoissaolot ovat pitempiä kuin naisilla, mikä saattaa kieliä siitä, että avun hakemista on lykätty pitkään.

Tutkija on erityisen huolissaan nuorista ikäluokista, joissa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvaneet jo 15 vuoden ajan.

– Heidän ongelmansa voivat juontaa lapsuuden kotioloihin asti. Sairauspäiväraha on monesti reitti työkyvyttömyyseläkkeelle, joten se on viimeinen puuttumisen paikka.