Paikallisuutiset
Kokkolan Rantakadulta kaadetut lehmukset keräsi talteen harvinaisen taidon omaava alavieskalainen Teuvo Isokääntä - mitä hän aikoo lehmuksista tehdä?
Kun alavieskalainenTeuvo Isokääntä luki Keskipohjanmaasta Kokkolan Rantakadun lehmusten kaatamisesta, hän tiesi tilaisuutensa tulleen.
– Se oli kuin lottovoitto. Olen aina haaveillut lehmuksesta ja kysellyt, mistä sitä saisi, Isokääntä sanoo.
Alavieskalainen isäntä sopi puiden noutamisesta Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööriAhti Räinän kanssa ja lastasi puut kyytiin sitä mukaa, kun metsuri kaatoi.
Puiden hyötykäyttöä tapahtuu Kokkolassa jonkin verran.
– Aina silloin tällöin, kun sopivia puueriä tulee, niistä on luovutettu materiaalia muun muassa askartelu- ja käsityökäyttöön, Räinä sanoo.
Rantakadun lehmukset ovat nyt hyvässä tallessa Alavieskan Taluskylällä. Ne ovat säilytyksessä lampeen upotettuna, jotta puu ei pääse kuivumaan tai lahoamaan.
Lehmus on taipuisaa mutta sitkeää niinipuuta, ja se soveltuu monenlaiseen käsityöhön. Isokääntä aikoo valmistaa lehmuksesta luokkia hevosille.
Luokki tai luokka – molempia nimityksiä käytetään – on hevosen valjastuksessa käytettävä väline, jota Isokääntä on tähän saakka valmistanut tuomesta.
Rantakadun remontin ansiosta hän pääsee työstämään uutta materiaalia. Ensimmäinen kappale on jo taivutettuna luokille verstaassa. Se saa taipua parisen viikkoa, kunnes Isokääntä tekee viimeistelyn hiomalla.
Luokille on kysyntää työhevospiireissä, sillä se tekee raskaan lastin vetämisestä helpompaa hevoselle.
– Luokki on hyvä hevoselle, sillä se joustaa ja pitää länget hyvässä asennossa, Isokääntä selittää.
Myös ravihevosilla käytetään luokkia silloin kun ne harjoittelevat vetämällä raskaita kärryjä.
– Silloin hevosen olkapäät pääsevät liikkumaan irtonaisemmin, Isokääntä tietää.
Isokääntä taitaa harvinaiseksi käyneen perinteisen käsityötaidon. Hän on länkimestari, jolta tilataan hevosen ja poron länkiä eri puolille Suomea.
Länget hän tekee koivusta ja tarkalleen ottaen koivun juurakoista. Parhaat länget tulisivat luonnonväärästä puusta, sillä puun syiden pitää kulkea länkien muotoisesti.
– Rankametsässä kun ollaan, niin samalla kaivetaan joka puusta esiin juuret, Isokääntä kertoo.
Hän on saanut oppinsa alavieskalaiselta länkimestarilta Reijo Jutilalta, jolta hän kysyi neuvoja länkien tekemiseen hevoselleen Muskotille.
– Sillä hevosella oli pahin mahdollinen olka. Kun sitten näytin länkiä Reijolle, hän sanoi, että kyllä sinä muillekin osaat, kun tälle osasit.
Hevosen kauloja on monenlaisia, siksi ne pitää tehdä mittojen mukaan. Isokääntä esittelee kaavoja, joiden mukaan hän on tehnyt länkiä eri hevosille.
Länkien tekeminen vaatii käsityötaitoja ja silmää, joka kehittyy kokemuksen myötä. Kun Isokääntä sahaa vannesahalla, länkiin tulee mittaamatta sopiva kulma.
Muurarina elämäntyönsä tehnyt Isokääntä on nikkaroinut pikkupojasta saakka. Kun kesäisin maatöissä sattui sadepäivä, isä pakotti pojat nikkaroimaan kauhoja ja reenjalaksia.
Isä teetti pojilla millintarkkaa työtä ja tarkisti lopputuloksen.
– Isä sanoi, että närkki söi värkin, teeppä uusi! Sitten hän laittoi työn uuden työn orrelle ja ensimmäisen, jonka närkki söi, hän laittoi paikalleen, Isokääntä muistelee.
Hän toivoo voivansa välittää opin seuraaville sukupolville. Toinen pojista on muurari ja toinen osaa tehdä länkiä. Pojanpoika on parhaillaan työharjoittelussa papan verstaassa.
Teuvo Isokääntä
Syntynyt vuonna 1947 Alavieskassa
Muurari. Rakentanut myös taloja.
Länkimestari ja hevosmies.
Kilpailee työhevosten vetokilpailuissa.
Perheeseen kuuluu vaimo Annikki, kaksi poikaa ja lapsenlapset.