Paikallisuutiset

Kun koko kylä syttyi juoksemaan – Jukka Maunulan voittama maastojuoksun piirimestaruus innosti kälviäläiset ja erityisesti Välikylän nuoret juoksu-urheilun pariin

Kälviän nykyaikaista urheilukenttää tiistaina iltapäivän auringossa ihailleetJukka Maunula jaKaj Niemi kertovat, että he eivät nuoruusvuosinaan 1960-luvulla harjoitelleet urheilukentällä.

– Välikylässä ja Rimpilässä oli ainoa mahdollisuus juosta tiellä. Siellä oli kaksi suuntaa: lenkille lähdettiin Ullavan tai Kälviän suuntaan. Myös 400 ja 1000 metrin kovempivauhtiset vedot juostiin aina tiellä.

Kälviäntiellä ei ollut siihen aikaan valoja ja talvikunnostus vaihteli. Tien kunto vaikeutti osaltaan talviharjoittelua. Kovempaa juoksuvauhtia ei pystynyt liukkailla teillä pitämään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Innostus oli kuitenkin kova ja lenkille piti päästä lähes joka ilta.

– 150 asukkaan kylällä ei ollut muita harrastusmahdollisuuksia. Kirkonkylään oli 17 kilometrin matka.

Kaj Niemi (vas.) ja Jukka Maunula edustivat kotiseuraansa Kälviän Tarmoa uskollisesti koko urheilu-uransa ajan.
Kaj Niemi (vas.) ja Jukka Maunula edustivat kotiseuraansa Kälviän Tarmoa uskollisesti koko urheilu-uransa ajan. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kylän poikien juoksuinnostus lähti nousuun, kun Jukka Maunula voitti 1963 Vetelissä 15-vuotiaiden maastojuoksun piirinmestaruuden.

– Jukka sytytti koko Välikylän juoksemaan, Kaj Niemi sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensimmäinen SM-mitali tuli seuraavana vuonna, kun Kälviän Tarmon 17-vuotiaiden poikien 3x1000 metrin viestijoukkue juoksi kolmanneksi Raumalla. Joukkueessa juoksivat välikyläläiset Juhani Saviainen, Jukka Maunula sekä Esko Kykyri, joka asui lähempänä kirkonkylää.

Vielä parempaa oli odotettavissa seuraavana vuonna. Vetelissä 1965 järjestetyistä SM-maastoista Kälviän Tarmolle tuli joukkuekilpailun Suomen mestaruus. 17-vuotiaiden joukkueessa juoksivat Kykyrin lisäksi Markku Vähälä ja Juhani Ruokoja.

15-vuotias Kaj Niemi oli siinä vaiheessa vielä liian nuori SM-kisoihin. Hän oli aloittanut systemaattisen harjoittelun kälviäläisen juoksuvalmentaja Mauri Kankaan johdolla edellistalvena. Harjoittelu tuottikin nopeasti tulosta. Tikkurilan SM-maastoissa 1966 hän saavutti uransa ensimmäisen mestaruuden 17-vuotiaiden poikien joukkuekilpailussa yhdessä Vähälän ja Ruokojan kanssa.

Jukka Maunula on tallentanut pitkän urheilu-uran kisamuistot leikekirjaan.
Jukka Maunula on tallentanut pitkän urheilu-uran kisamuistot leikekirjaan. Kuva: Clas-Olav Slotte

Samoissa kilpailuissa Kälviän Tarmo otti toisenkin joukkuemestaruuden 20-vuotiaiden sarjassa. Jukka Maunula oli 20-vuotiaiden henkilökohtaisessa kilpailussa neljäs. Hyvin juosseet Saviainen ja Kykyri olivat joukkueen muut jäsenet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Menestys ei jäänyt huomiotta. Mestaruuksia juhlittiin kotikylällä. Kuudesta juoksijasta viisi oli välikyläläisiä.

– Kälviän kunta ja urheiluseura järjestivät meille juhlan Välikylän koululla, Maunula muistelee.

Kesällä 18-vuotias Maunula juoksi Alajärvellä järjestetyissä SM-kilpailuissa 5000 metrillä neljänneksi hyvällä ajalla 15.06,0.

Kälviän Tarmo voitti 1969 piirin maantieviestin Kälviällä. Alimpana Kaj Niemi (vas.) ja Mauri Niemi, seuraavalla Hannu Järvi ja Vilpo Passoja. Kolmannella rivillä Jorma Leppäkari ja Eero Nissi sekä neljännellä Juhani Ruokoja ja Markku Juhola. Ylimpänä istuu joukkueen ankkurina juossut Jukka Maunula.
Kälviän Tarmo voitti 1969 piirin maantieviestin Kälviällä. Alimpana Kaj Niemi (vas.) ja Mauri Niemi, seuraavalla Hannu Järvi ja Vilpo Passoja. Kolmannella rivillä Jorma Leppäkari ja Eero Nissi sekä neljännellä Juhani Ruokoja ja Markku Juhola. Ylimpänä istuu joukkueen ankkurina juossut Jukka Maunula. Kuva: Kotialbumi

Seuraavan kevään Sotkamon SM-maastoihin Tarmolla oli edelleen hyvät joukkueet. Jukka Maunula juoksi 20-vuotiaiden sarjassa kuudenneksi, mutta joukkue jäi ilman mitalia.

18-vuotiaiden A-poikien sarjassa Juhani Ruokoja juoksi neljänneksi ja joukkue otti jälleen SM-kultaa. Joukkueen muut juoksijat olivat Eero Nissi ja Kaj Niemi.

– Muistan, että kisoissa oli kova helle ja hiekka pölisi, Niemi kertoo.

Kaj Niemen mieleen on jäänyt myös, että he matkasivat kisoihin Ford Zephyrillä, jonka isoveli Keijo oli lainannut jostakin.

Kaj Niemelle Lahden 1968 SM-maastokilpailu on uran paras.

– Muistan miten raskas maasto Lahdessa oli. Juoksimme Radiomäkeä ylös ja alas. Olin toisen lenkin jälkeen 13. sijalla. Juoksin viimeisen ylämäen hyvin ja kirin maaliin seitsemäntenä.

Lahden kisoista kälviäläiset saavuttivat kaksi hopeaa. 18-vuotiaiden joukkuetta täydensivät ensimmäiset SM-mitalinsa saavuttaneet Markku Herronen ja Markku Ylä-Jokisalo 20-vuotiaiden joukkueessa juoksivat Maunulan lisäksi Ruokoja ja Nissi.

Maunula ja Niemi muistelevat, miten urheilu yhdisti kylän nuoria.

– Juoksimme yhteislenkin sunnuntaisiin ja mukana saattoi olla kymmenenkin juoksijaa. Viikolla yksittäinen lenkki muuttui monesti yhteiseksi, kun samalla tiellä tapasi toisen lenkkeilijän.

Juoksun taso oli Kälviällä niin vuosina niin kova, että SM-mitalisti ei aina yltänyt palkintopallille edes pitäjänmestaruuskilpailuissa, kun sarjoja oli yhdistetty.

SM-menestyksellä ei siihen aikaan päässyt paljoa pullistelemaan. Naapurista löytyi yhtä kova kaveri. Se piti nöyränä.

Yksilölajista huolimatta Maunula korostaa joukkueen merkitystä.

– Oli mahtavaa voittaa joukkueena. Siinä oli aina kolme neljä mukana.

Jukka Maunula Berliinin maratonilla vuonna 2003.
Jukka Maunula Berliinin maratonilla vuonna 2003. Kuva: Kotialbumi

Kilpailuja ei Välikylällä järjestetty. Kaj Niemi muistelee, kuinka lapsuusvuosina poljettiin pyörällä kirkonkylän kentällä järjestettyihin Kälviän Tarmon sarjakisoihin.

– Jukalla oli matkaa kentälle 14 ja minulla Rimpilästä 17 kilometriä. Kilpailujen jälkeen juotiin Norpan kaffilassa pullo limonadia ja poljettiin takaisin kotiin.

Kisoja varten harjoiteltiin kotipihalla. Maunulalla oli pihapiirin lähellä 200 metrin juoksurata, jossa hän harjoitteli. Molempien kotipihasta löytyivät hyppypaikat. Seipäät ja keihäät tehtiin omasta metsästä.

Kaj Niemi muistelee, kuinka hänellä oli 7-vuotiaana tavoitteena hypätä pituutta omalla hyppypaikallaan yli kolme metriä. Kova harjoittelun tuotti tulosta ja ennätykseksi tuli 307.

– Kotona minulla oli kaivonkansi 30 metrin päässä kotiportailta. Sinne piti päivittäin yrittää päästä mahdollisimman vähillä loikilla.

Miesten juoksu-ura jatkui aikuisiässä. Kaj Niemi siirtyi opiskelemaan muualle ja harjoitteli Timo-Jaakko Virkkalan oppien mukaan. Hän kilpaili ahkerasti ja parhaana vuonna häneltä löytyi Keski-Pohjanmaan piirin tilastoista aika kaikilta matkoilta 400 metristä maratoniin.

– Urani kohokohta on toukokuun kympillä 1975 juoksemani 10 000 metrin ennätysaikani 30.30,0.

Samana vuonna hän juoksi 3000 metriä aikaan 8.29,6 ja 5000 metriä 14.34,8.

Jukka Maunula ehti jo aikuisiässä lopettaa hetkeksi juoksemisen. Päivät kuluivat metsätöissä ja kotona oli iso karjatila. Lenkkeilylle ei ollut aikaa.

Huoli omasta kunnosta ajoi miehen lenkille ja kilpailuihin. Ensimmäisen maratoninsa 1976 Seinäjoella hän selvitti alle kolmessa tunnissa.

– Juoksin vuosittain yhdestä kymmeneen maratonia, hölkkiä ja muitakin 24 tuntiin asti. Olen kilpaillut urani aikana yli tuhat kertaa. Kerran olen keskeyttänyt, Maunula sanoo.

Viimeisen 205. maratoninsa mies juoksi neljä vuotta sitten. Ennätysaika 2.42.01 on vuodelta 1980.

Mieleenpainuvia kokemuksia Maunulalle ovat olleet ulkomailla juostut maratonit muun muassa Tukholmassa, Lontoossa ja Ateenassa.

Suomalaisen juoksu-urheilun tila saa Kaj Niemen mietteliääksi.

– Meillä on Topi Raitanen yksin huipulla. Juoksijoilla on heikko perusta kovaan harjoitteluun. Juokseminen on kovaa yksinäisen miehen hommaa.

Kälviän Välikylän juoksijatähdet 1960-luvulta: Kaj Niemi (vas.) ja Jukka Maunula.
Kälviän Välikylän juoksijatähdet 1960-luvulta: Kaj Niemi (vas.) ja Jukka Maunula. Kuva: Clas-Olav Slotte
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä