Paikallisuutiset

Tuli riisti vanhan ja antoi tilaa uudelle – Puolitoista vuotta sitten Esteri Toivonen-Hyytinen ja Nina Uddman menettivät kotinsa tulipalossa. Nyt Kälviän Rivikujalla iloitaan porukalla uudesta rivitalosta.

Lasisessa kermakossa on muutama musta raita.

Niitä ei saanut pesemällä pois, mikä on oikeastaan ihan kauniskin asia.

– Jäljet muistuttavat, että sellainenkin päivä on ollut. Sitten saa olla tyytyväinen, että tällainenkin päivä tuli, sanoo kälviäläinenEsteri Toivonen-Hyytinen.

87-vuotias Toivonen-Hyytinen on niitä ihmisiä, joiden silmissä loistaa iso ilo pienistäkin asioista. Nyt iloa ei voi pidätellä.

Olen huomannut, että mitään ylimääräistä ei kannata kerätä. Minäkin olin kerännyt viisikymmentä vuotta vaikka mitä. Nyt tuntuu kevyemmältä. Nina Uddman

Viimeisen puolentoista vuoden aikana asiat ovat olleet isoja. Kaikki on mennyt lopulta hyvin.

Kun uudessa keittiössä tuoksuu kahvilta, on onni hyvin konkreettista.

– Muutin tänne lauantaina ja itkin. Kovan järkytyksen jälkeen näin nätin talon saamisesta saa olla tosi kiitollinen. Päätin keittää työmiehille kahvit, Toivonen-Hyytinen nauraa.

"Harjakaiset", kuuluu tyytyväinen heitto kirvesmiesten kahvipöydästä.

Esteri Toivonen-Hyytisen koti sijaitsee Kälviän Rivikujalla.

Puolitoista vuotta sitten huhtikuussa tunnelmat olivat toisessa ääripäässä, kun perjantaiaamuna syttynyt tulipalo vei kodin kahdeksan asunnon asukkailta.

Toivonen-Hyytinen ehti siepata mukaansa juuri kutomansa villasukat.

– Ohikulkijat kävivät koputtelemassa ja herättelemässä meitä. Pojalla, joka herätti minut, oli juuri sopiva jalka tekemiini villasukkiin. Annoin ne hänelle.

Kälviän Rivikujalla 1970-luvulta ylä- ja alakoulun välissä seisonut tiilivuorinen rivitalo paloi lopulta asuinkelvottomaksi.

Toivonen-Hyytinen kävi kaivamassa raunioista muutaman hänelle rakkaan esineen.

Niitä piti pestä pitkään. Vanhoja kalusteita hän kunnostutti.

– Maalipinta kupruilee, mutta jäljet saavat näkyä, hän sanoo olohuoneen pöytää silitellessään.

Uuden rivitalon rakentaminen alkoi viime syksynä. Nyt ollaan maaliviivoilla, lähes tavoiteaikataulussa.

Siksi tiistaina oli pullakahvien paikka.

"Esterin kahveille" oli kutsuttu naapuri Nina Uddman sekä taloa rakentaneet kirvesmiehet kokkolalaisesta WSB Rakennus Oy:stä.

Kimmo Alanko, Roger Rönnqvist jaKim Berg rauhoittuivat vanhanajan sirot kahvikupit käsissään.

– Maalle tulee, niin heti on ihan eri tyyli. Ei tällaisesta tarvitse kaupungissa haaveilla, nauraa Berg.

Kyse voi olla myös isojen kokemusten yhdistävästä voimasta. Viimeiset puolitoista vuotta Rivikujalla on katsottu samaan suuntaan kuin jälleenrakennuksen Suomessa.

Niukkuuden keskeltä on nähty optimismin maailma.

Uuden rivitalon lopputarkastus oli viime viikon perjantaina. Enää takapihat ja pihojen väliset aidat vaativat viimeistelyä. Nurmikonsiemenetkin itävät pihalla.

– Kyseessä on suoraviivainen ja siisti talo, jossa raha on pistetty olennaiseen. Ylimääräistä kruusailua ei ole, kuvailevat kirvesmiehet.

Kälviän työmaan jälkeen he suuntaavat kesälomille ja Prisman pesuhallin pihatöihin.

Huhtikuisena perjantaiaamuna vuonna 2018 Nina Uddman nousi normaalisti ylös vähän puoli seitsemän jälkeen. Hän päästi koirat ulos aidatulle takapihalleen.

Jostain kuului pitkää piippausta. Uddman ajatteli rekan peruuttavan lähistöllä.

Hän otti koirat sisälle ja alkoi keittää kahvia, kunnes ulko-oveen hakattiin. Arki mullistui.

Viimeisen noin puolentoista vuoden aikana Uddman on asunut neljässä eri paikassa. Kotiin Kälviän Rivikujalle hän pääsi palaamaan viime viikon perjantaina, lopputarkastuksen jälkeen.

– Taloyhtiön vakuutus korvasi uuden rivitalon rakentamisen. Ensin ajattelin, että jään kaupunkiin ja myyn asuntoni, mutta voitosta 30 prosenttia olisi mennyt veroihin valtiolle.

Ennen tulipaloa Uddman ehti asua Rivikujalla noin 3,5 vuotta. Tulipalon jälkeen Keskipohjanmaan haastattelussa hän kuvaili entisiä naapureitaan aivan ihaniksi ja Esteriä "lempparimummukseen".

Kälviälle oli helppo palata.

– Asunto on alkuperäistä tilavampi ja nykyaikaisempi. Entisen ahtaan keittiön tilalle tuli makuuhuone. Pulpettikaton tilalle tuli harjakatto. Talon paikka ja neliöt ovat samat kuin ennenkin, mutta nykyään tänne mahtuu enemmän kuin kaksi henkilöä kerrallaan, nauraa Uddman.

Hänenkin asunnossaan tuoksuu uudelta. Vielä muoveissa oleva astianpesukone odottaa asentamistaan, mutta arki rullaa jo.

8,5-vuotias glen of imaalinterrieri Nelli tekee tyytyväisenä temppuja muutaman makupalan tähden.

Stressaavat muuttorupeamat ovat takanapäin.

Uddman suuntasi takaisin Kälviälle uudistuneena ihmisenä.

Suhde tavaraan ei ole entisensä.

Muutokselle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoa, sillä tulipalo tuhosi irtaimiston lähes kokonaan. Uddmanin henkilöpaperitkin katosivat savuna ilmaan.

– Talon katto romahti alas. On minulla yksi laatikollinen hiiltyneitä kuvia, mutta en ole käynyt niitä vielä kunnolla läpi. Olen huomannut, että mitään ylimääräistä ei kannata kerätä. Minäkin olin kerännyt viisikymmentä vuotta vaikka mitä. Nyt tuntuu kevyemmältä, Uddman sanoo.

Välillä kuitenkin tympäisee.

Vaikka silloin, kun vasaraa ei ole taulun kiinnittämiseen. Kun vasara on hommattu, naulat puuttuvat.

– Kerran piti alkaa leipoa. Ostin ainekset, mutta vispilä puuttui. Kun sain vispilän, huomasin, että kaulinta ei ollutkaan. Välillä tuntuu, että kaikki puuttuu.

Esteri Toivonen-Hyytinen asui koko evakkoaikansa siskonsa luona, "parhaassa mahdollisessa paikassa", kuten hän väliaikaisasuntoaan kuvailee.

Nina Uddmanilla viimeiset puolitoista vuotta olivat huomattavasti kirjavammat.

– Tulipalon jälkeen ensihädässä kaverini otti minut ja kaksi koiraani Kokkolan Tullimäelle. Kun minusta oli ollut Keskipohjanmaassa haastattelu, sain soiton, jossa minulle tarjottiin asuntoa Kaustarista. Sieltä muutin luhtitaloon Mäntykankaalle. Sitten tupareissa kaverini huomasi raitaa tapetissa.

Vesivahinkoa Uddman pakeni Kokkolan vanhaan kaupunkiin. Hän asettui noin vuodeksi nuoruudenystävänsä kodin piharakennukseen.

– Se oli sopivasti vastapäätä Ruotsalaista päiväkotia, jossa työskentelen yhä.

Kaiken tohinan ja toiminnan jälkeen toinen Uddmanin koirista ei enää palannut Kälviälle.

– Aiemmin kuljin Kälviältä töissä Vitsarin esikoulussa. Päivät ja työmatkat pitenivät Ruotsalaisen päiväkodin myötä. Pienen koiran oli helpompi muuttaa erään eläkeläispariskunnan luokse.

Nina Uddman asensi tiistaina verhoja uuteen kotiinsa ja kuvaili oloaan ristiriitaiseksi.

– Tänne liittyy huonoja muistoja, mutta taaempana on hyviä muistoja. Mutta onhan se ihanaa, että on uusi koti. Koskaan aiemmin en ole muuttanut uuteen asuntoon.

Katossa on palohälytin, josta eivät patterit lopu kesken.

– Se toimii suoralla sähköllä, sanoo Uddman.

Rivikujan rivitalossa palo pääsi leviämään nopeasti yläpohjaa pitkin, koska 1970-luvun rakennusmääräyksissä ei ollut vaadittu yläpohjan palo-osastointia.

Tulipalo jätti jälkeensä lähinnä nokiset rauniot.

Kaikki sai alkunsa todennäköisesti pakastimesta, Uddmanin seinänaapurista.

Heti tulipalon jälkeen Kälviällä ja lähikunnissa heräsi laaja auttamishalu. Muun muassa seurakunta keräsi lahjoituksia ja netissä sai lahjoittaa rahaa kotinsa menettäneille.

– Tämäkin pöytä on SPR:ltä, sanoo Esteri Toivonen-Hyytinen kaataessaan lisää kahvia kirvesmiehille.

Seuraava kahvitus on jo suunnitteilla. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ojensivat auttavan kätensä tulipalon jälkeen.

– Meitä tulipaloaamuna herättämässä käyneille on viety jo kukkia, sanoo Toivonen-Hyytinen.

Nina Uddman on käynyt jo tervehtimässä naapureitaan, jotka Uddmanin tavoin ovat päässeet muuttamaan takaisin Rivikujalle.

– Kaikki eivät takaisin muuttaneet, sillä ainakin kaksi asuntoa on myynnissä, mutta Matilla ja Esterillä olen käynyt. Tulipalo oli meille kaikille kova kolaus. Tunteita on purettu vieläkin, mutta kaikki ovat tyytyväisiä uuteen taloon, sanoo Uddman.

Uddman on Rivikujalla vielä uudehko tulokas, sillä hän muutti Kälviälle vasta viitisen vuotta sitten.

– Erottuani muutin kerrostalokaksioon, mutta se ei omakotitalon jälkeen tuntunut hyvältä. Kaipasin pihaa ja nurmikkoa, jotka sitten löysin Kälviältä huomattavasti Kokkolaa halvemmalla.

Seinänaapuri auttoi verkostoitumisessa.

– Esteri veti minua joka paikkaan ja tutustuin hänen laajaan ystäväskaalaansa sekä rivitalon naapureihin. Koiran kanssa kun kävelee, hyvänpäiväntuttuja saa helposti.

Uddman on parhaillaan kesälomalla.

– Saa tehdä muuton ja tavaroiden purkamisen rauhassa. Sen olen huomannut, että aina jotain klipsua uupuu.