Paikallisuutiset

Masennusta sairastava Siru ja potilasjärjestö Finfami haluavat lisää psykiatrian sairaalapaikkoja – Soiten Korkiakoski-Västi tunnistaa väliaikaiset ruuhkat

Nuorehko nainen keskeltä Pohjanmaata sairastaa masennusta. Tässä jutussa hänestä käytetään nimeäSiru aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Naisen mukaan suomalainen mielenterveyshoito ja -kuntoutus on periaatteessa hyvällä tasolla, mutta silti kehittämisen varaa on. Keskeisempänä ongelmana hän näkee sairaalapaikkojen puutteen.

– Hyvin moni kohtalotoverini on ottanut tämän puheeksi. On ollut tahtoa päästä sairaalaan hoitoon, mutta se ei ole ollut mahdollista. Suurimpana syynä he ovat kokeneet sairaalapaikkojen puutteen, Siru toteaa ja korostaa, että hänellä itsellään samanlaista estettä ei ole ollut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Minäkin olen ollut sairaalahoidossa sekä Kokkolassa ja Ylivieskassa Visalan lakkautetussa sairaalassa. Pääsin sisään tavallisella terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Tosin itselläni ongelmana Ylivieskan sairaalassa oli se, että minut kirjoitettiin ulos liian varhain. Kokkolassa tätä ongelmaa ei ole ollut.

Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, sitä ei saisi karsia liikaa. Siru Masennusta sairastava nainen Pohjanmaalta

Siru korostaa, että sekä Kokkolassa että nyt lakkautetussa Visalassa hänen saamansa hoito on ollut hyvää. On ollut keskusteluapua, vertaistukea, ryhmäterapiaa ja lääkkeiden annostelua on tarkistettu huolella.

– Puhutaan paljon avohoidosta ja kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta. Se on tietysti usein sopiva hoitomuoto, mutta joskus vointi on niin huono, että edes avohoito sairaalassa ei ole riittävää. Joskus hoito suljetulla osastolla on ainoa oikea vaihtoehto, Siru kertoo.

Hän kertoo kuulleensa monenlaisia hieman ikäviä tarinoita sairaaloiden arjesta. Joskus huoneisiin on sijoitettu ylipaikoille potilaita ja joskus akuuttijaksolle mennyt on joutunut pitkäkestoista hoitoa saavien osastolle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Varsinkin masennuspotilas on hyvin haavoittuvainen. Hän imuroi ympäristöstä pahaa oloa ja vaikeasti sairaiden ihmisten läheisyys ei ole välttämättä hyväksi, Siru miettii.

Siru on hyvin sosiaalinen ihminen, hän viihtyy toisten seurassa. Siksi hän käy usein tapaamassa muita ihmisiä ja hän suosittelee ryhmäytymistä muillekin.

– Tavallisesti keskustelu on ihmisille hyväksi ja ihmiset antavat toisilleen voimaa ja virkistystä. Kaikki mahdolliset päivätoimintaa tarjoavat toimintamuodot ovat vain ja ainoastaan hyvä asia, Siru kehuu.

Siru on nyt sen verran hyvässä kunnossa, että hänelle riittää kotiin annettu kuntoutus ja tuki. Kotikuntoutusta antavat terveyskeskukset ja peruspalvelukuntayhtymät. Tavallisesti kotikuntoutus tarkoittaa sitä, että joko lähihoitaja tai sairaanhoitaja tulevat kotiin tarkistamaan, että lääkkeet on otettu ja juttelemaan arjen sujumisesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä palvelu on monelle meistä aivan ratkaisevan tärkeää, mutta jos vointi on heikko, se ei yksin riitä. Joskus tarvitaan sairaalahoitoa, sitä ei saisi karsia liikaa.

Samanlaista viestiä kuin Siru kertoo mielenterveysomaisten FinFami Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtajaLeena Pakkanen Vaasasta.

– Omaiset kertovat toivovansa lisää sairaalapaikkoja ja ennen kaikkea sairaalajaksojen pidentämistä. Monen omaisen mukaan heidän läheisensä on päästetty pois sairaalasta keskenkuntoisena.

Pakkasen mukaan yksi keskeinen ongelma on myös krooninen psykiatripula. Psykiatri on mielenterveyshoidossa aivan keskeisessä roolissa, että hän kirjoittaa pitemmät sairauslomat, määrää lääkkeet ja tekee esityksen työkyvyttömyyseläkkeestä.

– Psykiatrin vastaanotolle pitäisi päästä kohtuullisen ajan sisällä. Joskus kuntoutuminen keskeytyy, kun ihmiset jonottavat päästä psykiatrin pakeille, Pakkanen toteaa.

Pakkanen kertoo Finfamin tukevan myös aloitetta terapiatakuusta. Suomessa on vaikea päästä kohtuullisessa ajassa psykoterapiaan, vaikka ovi lyhytjaksoiseen terapiaan aukenee suhteellisen nopeasti.

Suomalaisesta mielenterveyshoidosta vastaavat peruspalvelukuntayhtymät ja erikoissairaanhoito, Keski-Pohjanmaalla perusterveydenhoitoa ja erikoissairaanhoito yhdistävä Soite.

Virallisen hoidon rinnalla toimivat lukuisat mielenterveysyhdistykset, jotka saavat toiminnalleen avustusta sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksesta Steasta (entinen RAY), kaupungeilta ja omarahoituksesta.

Esimerkiksi Ylivieskassa ihmisiä auttaa Kalajokilaakson mielenterveysyhdistys Mielikit. Mielikkien toiminnanjohtajaAnu Häivälä kertoo yhdistyksen järjestävän joka päivä vertaistukea ja virkistystoimintaa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille.

– Toimintaamme osallistuu joka päivä keskimäärin 30 henkilöä. Se on heille äärimmäisen tärkeä henkireikä ja voimaantumisen lähde. Meillä ei ole hoidollista vastuuta, mutta tukea ja neuvoa annamme kaikin tavoin, Anu Häivälä kertoo.

Fakta

Mielenterveystyö

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia.

Mielenterveystyöstä säädetään nyt terveydenhuoltolaissa ja mielenterveyslaissa.

Kunnat ja erikoissairaanhoito järjestävät mielenterveyspalveluja

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta.

Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia.

Mielenterveyspalveluja järjestää myös erikoissairaanhoito psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona.

Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä