Paikallisuutiset
Hallitus panostaa voimakkaasti koulutukseen – Leikkaukset ja säästökuuri ohi, keskipohjalaisten oppilaitosten johtajat mielissään ratkaisusta: "Suunta on kääntynyt"
Koulutus kuului voittajiin tiistaina julki tulleessa hallituksen budjettiesityksessä, jonka loppusumma on 57,6 miljardia euroa. Hallitus päätti investoida koulutukseen ja osaamiseen kaikilla koulutusasteilla 256 miljoonalla eurolla.
Korkeakoulutus saa 60 miljoonaa perusrahoitukseen ensi vuodelle. Yliopiston perusrahoitukseen lisätään 40 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen vastaava summa on 20 miljoonaa euroa. Centria-ammattikorkeakoulun rehtoriKari Ristimäki ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtajaTanja Risikko ottavat päätöksen ilolla vastaan.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on laskettu pitkään. Nyt suunta on kääntynyt, mikä on äärimmäisen tärkeää. Riittävä perusrahoitus on toiminnan edellytys – kaikkea ei voi pyörittää hankerahoituksella, Risikko kommentoi.
– Olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun. Kahden hallituskauden aikana on vähennetty Centrian rahoitusta neljällä viidellä miljoonalla eurolla. Nyt tulee 20 miljoonan lisäys perusrahoitukseen, ja se tuo meille 400 000 euroa takaisin, Ristimäki kertoo.
Riittävä perusrahoitus on toiminnan edellytys – kaikkea ei voi pyörittää hankerahoituksella. Tanja Risikko Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja
Lisäyksen myötä Centria pystyy tehostamaan toimintaansa. Koulutusta on määrä laajentaa.
– Olemme pienentämisen aikana joutuneet luopumaan erilaisista koulutusohjelmista. Nyt haemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä koneinsinöörin koulutusvastuuta takaisin. Haemme myös sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmaan lisää aloituspaikkoja.
– Molempiin koulutusohjelmiin tulisi 30 opiskelijan ryhmä koulutettavia. Pystymme siis lisäämään koulutusta ja vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen, Ristimäki valaisee.
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautuu vuonna 2020, jolloin korkeakoulujen rahoitus kasvaa entisestään. Risikon ja Ristimäen mukaan kyseessä on positiivinen muutos.
– Indeksi on ollut puolitettuna tai poistettu aiempina vuosina, minkä vuoksi reaalirahoitus on pienentynyt suhteessa kasvaviin kustannuksiin. Pidän tärkeänä, että indeksi palautuu, Risikko painottaa.
– Meidän ei tarvitse enää säästää toiminnastamme, jotta voitaisiin hoitaa nousevia kustannuksia. Nyt voimme keskittyä kehittämään toimintaamme, Ristimäki sanoo.
Ammatilliselle koulutukselle herui 80 miljoonan lisämääräraha ensi vuodeksi. Lisäys kelpaa hyvin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän rehtoriKeijo Makkoselle.
– Kaikki raha on tervetullutta – niin kovia leikkauksia on ollut viime aikoina. En tiedä, tuliko tarpeeksi, mutta olen silti ihan tyytyväinen lisäykseen.
– Ei tällä lisäyksellä taloutta paranneta. Vuosina 2014–2017 meiltä leikattiin seitsemän miljoonaa, emmekä varmaan pääse takaisin entiseen. Toisaalta olemme kyenneet sopeutumaan leikkauksiin ja tasapainottamaan toimintaamme. Olemme pystyneet lisäämään opetusta, kun oppilasmäärät ovat pysyneet suhteellisen samoina. Lisämäärärahan myötä voi tulla lisää opettajia, Makkonen arvelee.
Oppivelvollisuus laajenee toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Uudistus herättää kysymyksiä.
– Olen sitä mieltä, että nykyinen oppivelvollisuusikä on ollut toimiva. Jos haetaan ratkaisuja, joiden avulla ehkäistään syrjäytymistä, toiset tukikeinot voisivat olla parempia kuin pakko. Jos opiskelija ei jatka toisen asteen opintoihin, taustalla voi olla sellaisia syitä, joihin opintojen pakollisuus ei välttämättä auta, Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen johtava rehtoriMarkku Anttila mainitsee.
– Ei haittaisi, vaikka resursseja olisi ohjattu yläasteohjaukseen, jolloin nuoret tulisivat paremmilla valmiuksilla toisen asteen koulutukseen. Mitä ovat pakkopolitiikka ja pakollisuuden aste, jos tulee keskeytyksiä? Pakollisuuden raja on hämärä, Makkonen pohtii.
Lisäksi toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Anttila ei halua arvailla tässä vaiheessa muutoksen vaikutuksia tai maksupolitiikkaa. Kollega Makkosen lausunto vahvistaa käsitystä siitä, ettei käytännön toteutuksesta ole vielä tarkkaa tietoa.
– Maksuton toisen asteen koulutus on opiskelijoiden kannalta hyvä homma. Pitäisi vain selvitä, kuka maksaa mitäkin. Todennäköisesti maksuttomuus vaikuttaa koulutuksen järjestämisen yksikköhintoihin, Makkonen otaksuu.
Lue lisää:
Aiheeseen liittyvä twiitti:
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
