Paikallisuutiset
Kalajoen kirkko saa peruskorjauksessa uuden katon – Kuparikatto on peltisepällekin harvinaisuus: "Nyt on oltu 11 vuotta töissä Kalajoella, ja tämä on ensimmäinen kuparityömaa täällä"
– Siellä ne pojat on ristin juuressa, naurahtaaAarne Nikula.
Kalajoen kirkon rakentamistoimikunnan puheenjohtaja tähyilee kirkontornia, missä Ramirentin miehet asentavat telineitä katon ympärille. Tornin huippu huputetaan pian säältä suojaan muun kirkon tavoin peruskorjauksen vuoksi.
Nikula kehaisee, että kirkossa on nyt hyvät suojaukset.
– Varoitimme urakoitsijaa etukäteen, että tämä on tuulinen paikka. Ja kokemuskin opetti: ykkösvaiheen suojaus tehtiin heppoisemmin ja sitä piti moneen kertaan korjailla.
Kirkon peruskorjauksen ykkösvaiheessa tehtiin mallikorjaus yhteen eteiseen. Suurimmat ja näkyvimmät työt tehdään nyt meneillään olevassa kakkosvaiheessa, jonka pääurakoitsija on Raahen Rakennuspalvelu Oy.
Peruskorjauksessa korjataan kirkon ulkoseinien kosteusvaurioita ja niiden aiheuttajia. Muurarit ovat vaihtaneet rapautuneita seinätiiliä yksitellen Yivieskan tiilitehtaalla mittatilaustyönä tehtyihin tiiliin.
Mittavin operaatio lienee kuitenkin katon uusiminen. Vanha sinkitty palapelti vaihdetaan kuparipeltiin, ja katon eristeitä ja alusrakenteitakin on uusittu.
– Katossa oli eristeenä kaikenlaisia tiilenkappaleita, sammalta, olkea, muhaa, lastua... Ne imettiin pois imuautoilla. Siitä lähti niin kauhea meteli, että se kuului kylälle asti, Nikula kertoo.
Katon betonirakenne oli päällystetty piellä ja sanomalehdillä, joiden julkaisuvuosi 1954 kertoi eristystöiden tekoajan.
Nyt alusrakenteen laudoitusta on tihennetty ja sen päälle laitettu levy ja huopa. Vesitiiviin katon päälle on asennettu kuparipelti.
Kuparikatteen asentaminen aloitettiin kaksi ja puoli viikkoa sitten, ja nyt kirkkosalin katto alkaa olla valmis. Työtä tekevät Kalajoen Teollisuuseristyksen peltisepätPaavo jaJoni Hautala, isä ja poika.
– Aikanaan teimme Helsingissä kuparikattoja, mutta harvinaisia ne ovat, Paavo Hautala kertoo.
– Nyt on oltu 11 vuotta töissä Kalajoella, ja tämä on ensimmäinen kuparityömaa täällä, Joni lisää.
Harvinaisuutta selittää kuparin kalleus.
– Mutta se on miten se lasketaan. Tälle ei tarvitse tehdä ikinä mitään, Paavo Hautala sanoo ja muistelee, miten eräs asiakas Helsingissä halusi latoonkin kuparikaton kun oli väsynyt katonmaalaushommiin.
Kalajoen kirkon kuparikate on patinoitu tummaksi niin, ettei sen väri juuri poikkea entisestä. Pääsalin kattoon kuparia on kulunut 800 neliötä, ja vielä ovat jäljellä torni sekä muut julkisivujen suojapellitykset.
– Haastavimmat hommat ovat edessä, Joni Hautala myöntää.
– Tuo on 47 metriä, mihin pitäisi mennä, Paavo Hautala viittaa torniin.
Aarne Nikulallakin on kokemusta korkealla työskentelystä tällä samalla tontilla. Hän oli 12-vuotiaana poikasena maalaamassa tapulin yläosaa, eikä turvatoimista tuolloin juuri tiedetty:
– Köysi oli kiinni nupin juuressa ja sen varassa lauta, jolla istuttiin. Se oli siihen aikaan sallittu teline!
Sisällä kirkossa kuoriosa näyttää paljaalta, kun alttaritaulut on nostettu pois ja lasimaalaukset ovat kalajokisen lasitaiteilija Heikki Ulvin kunnostettavina. Kirkon sisäkatossa erottuu tummia viiruja.
– Kattoholvin betonirakenteessa oli aika paljon hiushalkeamia, jotka injektoitiin yläpuolelta tukkoon, ja ne näkyvät nyt katossa. Panee vähän painetta, pitäisikö kirkko maalata... Päätöstä ei ole vielä tehty, Aarne Nikula kertoo.
Ikkunat ja tornin luukut on kunnostanut Restaurointipuusepät Nuutti Ay. Luukut on muutettu sisäänpäin aukeaviksi ja niiden ulkopanelointi on uusittu.
Aarne Nikulan mukaan pahimmat kosteusvauriot olivat tuulikaapeissa, ja hän arvelee niiden johtuneen siitä, että eteistilojen lämmittäminen on joskus "tarkan markan aikana" lopetettu. Menneiden sukupolvien kirkonrakentajille Nikula antaakin tunnustusta:
– Täytyy sanoa, että tämä on hyvin tehty. On siunauksellista, että kirkko tehtiin tiilestä, sillä sehän kestää.
Kalajoen kirkko on valmistunut vuonna 1879 ja rakennettu tulipalon jälkeen vuosina 1930–31 uudelleen entisten tiiliseinien sisään.
Lue Kalajoen kirkon historiasta:
Kirkon peruskorjaus
1. vaiheessa v. 2017 tehtiin kosteusvaurioiden mallikorjaus pohjoiseteiseen
2. vaiheessa v. 2019 mm. korjataan tiilijulkisivuja, ikkunoita ja vesikatteiden suojapellityksiä
3. vaiheessa v. 2020 tehdään mm. maarakennustöitä ja kirkon sisäpuolisia töitä sekä kunnostetaan tapulia
kokonaiskustannusarvio 4,8 miljoonaa euroa, avustusta saatu 1,8 miljoonaa euroa