Paikallisuutiset

Mitä tehdä, kun keittiön ja vessan kaapit pursuilevat turhasta tavarasta? – Kokkolalainen ammattijärjestäjä Krista Kinnunen antaa vinkit kaaoksen kesyttämiseen: "Kaikista rakkaimmat ja tärkeimmät valokuvat ja askartelut kannattaa säilyttää, mutta kaikkia ei voi säästää"

Kun kävelet vessaan ja avaat lavuaarin yläpuolella olevan kaapin, mitä näet? Useimmissa kodeissa vessan ja kylpyhuoneen kaapit ovat täynnä erilaisia purkkeja ja purnukoita, joista vain murto-osa on käytössä. Loput on ostettu sinne ohittamattoman tarjouksen tai hetken mielijohteen seurauksena.

Kun vessasta siirrytään keittiöön, on vastassa sama näky. Matkan varrella kaappeihin on kertynyt tarpeettoman paljon kuppeja ja kattiloita. Kuiva-ainekaappikin pursuilee todennäköisesti ruoka-aineita, joiden viimeinen käyttöpäivä on ohitettu jo vuosia sitten.

– Mutta vaatteet, kengät ja laukut ovat naisten pahin ongelma. Niitä on usein aivan liikaa. Miehillä sitä ongelmaa ei ole, koska vaatteet käytetään loppuun, Keski-Pohjanmaan ainoa koulutettu ammattijärjestäjäKrista Kinnunen kertoo.

Keittiön vetolaatikoissa on hyvä olla sisällä pienempiä laatikoita: kun asioille luo raamit, ne pysyvät paremmin järjestyksessä.

Ammattijärjestäjän työtä voi Kinnusen mukaan kuvailla arkipäivän haltuunotoksi. Ammattijärjestäjä opettaa ihmisiä luopumaan turhasta tavarasta sekä pitämään kodin järjestyksessä.

– Kun opettelee tulemaan vähemmällä toimeen, koko elämä selkiytyy. Siksi ammattijärjestäjän työ ei ole vain tavaroiden paikalleen laittamista, vaan kokonaisvaltaista elämänhallintaa, joka vaikuttaa osaltaan ihmisten hyvinvointiin, Kinnunen kuvailee.

Kinnunen opiskeli ammattijärjestäjäksi Helsingissä. Sitä ennen hän teki kahdeksan vuoden työuran Suomen Punaisen Ristin kirpputoreilla. Silloin hän huomasi, että maailmassa on aivan liikaa ylimääräistä tavaraa.

Aina pitää ajatella muita eikä koskaan saa heittää pois toisten tavaroita kysymättä ensin lupaa.

–  Tavarapaljous tuli vähän liiankin tutuksi. SPR:n kirpputoreille tuli hirveät määrät hyvää tavaraa. Kirjoja tuotiin laatikkokaupalla, samoin vaatteita. Siellä näin millaista se on, kun ihmiset kuluttavat ja ostavat jatkuvasti uutta.

Mutta pitäisikö itse kunkin sitten ryhtyä ostolakkoon?

– Totta kai, tavaroita ja vaatteita saa ostaa, mutta kertakäyttökulutusta pitäisi välttää. Kaupassa kannattaa miettiä tarkasti, mihin tavaran laittaa ja tuleeko uutta vaatetta oikeasti käytettyä.

Kinnunen tietää, että kodit ja ihmiset ovat erilaisia. Joku viihtyy tavaroiden keskellä ja sisustaa kotinsa runsaalla kädellä, kun taas toinen suosii selkeitä linjoja ja minimalistisuutta. Yksi seikka yhdistää hänen mukaansa kuitenkin kaikkia koteja: jos tavaraa on liikaa, koti ei pysy järjestyksessä.

– Ja sellainen epäjärjestys stressaa suurinta osaa ihmisistä. Jos kotona ei ole käytännöllistä järjestystä, tavaroita ei löydy eivätkä asiat suju.

Siinä vaiheessa on syytä tarttua toimeen.

Ammattijärjestäjä suosittelee aloittamaan siitä kohdasta, joka vaivaa kaikista eniten. Jos keittiössä vallitsee häiritsevä kaaos, aloitetaan järjestely sieltä. Jos taas saunanlauteet ovat täynnä tavaraa, raivataan sauna ensin.

– Sotku selvitetään tavara kerrallaan. Jokaisen hävitettävän tavaran kohdalla mietitään, viedäänkö se kirppikselle, lahjoitettavaksi, varastoon vai roskikseen. Ammattijärjestäjä ei tule kenenkään kotiin heittämään tavaraa pois, mutta tehtäväni on aiheuttaa pientä painetta ja pitää yllä hyvää rytmiä.

Pikkuhiljaa järjestelytyössä siirrytään huoneesta ja kaapista toiseen. Roskat ja kirppistavarat viedään heti pois, ja jäljelle jääneille tavaroille etsitään sopiva paikka.

– Kaikilla tavaroilla pitää olla oma paikka, joka on kaikkien perheenjäsenten tiedossa. Nykyihmisillä on nimittäin sellainen paha tapa, että jos he eivät löydä jotakin tavaraa, he ostavat tilalle uuden. Ja yhtäkkiä huomataan, että kotona onkin kymmenen juustohöylää.

Kodin järjestelyn tukena voi käyttää paitsi ammattijärjestäjää myös järjestelyoppaita. Fengshui ja konmari ovat ehkä tunnetuimmat järjestelymetodit.

Fengshui on vanha kiinalainen ympäristöoppi, jossa pyritään parantamaan elämänenergian virtausta rakennetussa ympäristössä. Kotona se näkyy esimerkiksi huonekalujen sijoittelussa.

– Fengshuissa on paljon päteviä lainalaisuuksia. Monessa kodissa huonekalut voivat olla sumpussa, mikä aiheuttaa toimimattomuutta. Haluankin aina nähdä, miten asiakas liikkuu asunnossa: sen jälkeen huonekalut voi sijoitella oikein.

Japanilaisen Marie Kondon kehittämä Konmari-menetelmä puolestaan keskittyy tavaroiden herättämiin tunteisiin. Kotona säilytetään vain ne tavarat, jotka tuottavat iloa.

Kinnunen arvelee Konmarin suosion kumpuavan kaikesta siitä ahdistuksesta, jota ylimääräiset tavarat meissä herättävät. Kukaan ei ehkä pysty noudattamaan menetelmää pilkuntarkasti, mutta siitä voi poimia hyödyllisiä vinkkejä.

– Vaatteiden rullaaminen on esimerkiksi todella kätevää, sillä rullatut vaatteet vievät vähemmän tilaa. Lisäksi keittiön vetolaatikoissa on hyvä olla sisällä pienempiä laatikoita: kun asioille luo raamit, ne pysyvät paremmin järjestyksessä.

Järjestelyn aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta kompastuskiviä osuu myös matkan varrelle. Kinnusen mukaan suurimmat jarrut ovat valokuvat ja lasten askartelut. Moni haluaa pitää niistä kiinni kynsin hampain, vaikka tilaa ei olisi.

– Kaikista rakkaimmat ja tärkeimmät valokuvat ja askartelut kannattaa säilyttää, mutta kaikkia ei voi säästää. Jokaiselle lapselle voi tehdä vaikka oman laatikon, johon kerää tärkeimpiä muistoja talteen.

Vaatteiden kohdalla on hyvä pitää mielessä selkeä nyrkkisääntö: jos et ole käyttänyt vaatetta viimeisen vuoden aikana kertaakaan, siitä on aika luopua.

– Tietysti on olemassa riski, että pois heitettyä tavaraa tai vaatetta kaipaa myöhemmin, mutta ei sekään ole mikään maailmanloppu. Usein käy niin, että se mikä on poissa silmistä, on myös poissa mielestä.

Järjestelyssäkin voi kuitenkin mennä liian pitkälle. Tavaroiden pois heittämisestä voi tulla pakkomielle, jonka vuoksi roskiin lentävät miehen tärkeät harrastusvälineet ja lasten rakkaimmat pehmolelut.

Kinnunen muistuttaa, että järjestelyn tarkoituksena ei ole tyhjentää koko kotia.

– Aina pitää ajatella muita eikä koskaan saa heittää pois toisten tavaroita kysymättä ensin lupaa. Jokaisen omaa tilaa on kunnioitettava.

Parisuhteessa on Kinnusen mielestä varmasti odotettavissa ristiriitoja, jos toinen vaalii järjestystä ja toinen haalii tavaraa.

– Silloin molempien pitää tulla toista vastaan. Usein keskustelu kannattaa.

Kinnusen oma koti ei suinkaan ole tyhjä ja kaikuva, vaikka hän onkin pyrkinyt pääsemään eroon turhista tavaroista. Runsaskin sisustus voi pysyä järjestyksessä, jos tavarat ovat löytäneet omat paikkansa.

– Tykkään väreistä ja tavarasta, mutta pyrin siihen, että kodissani on valoisaa, avaraa ja raikasta. Kodin täytyy olla kodikas.

Kinnunen elää kuten opettaa. Hän tietää mitä kaapeissa on ja pitää tavarat tiukasti järjestyksessä.

Muuton yhteydessä neljän vaatekaapin sisältö on kutistunut yhteen. Laukut roikkuvat siististi naulakossa, ja kaikki trikoovaatteet odottavat käyttäjäänsä rullattuna.

– Näiden kynsilakkojen määrää mietin joka kerta kun avaan vessankaapin oven. Täällä on kaksi punaista, joita en käytä lainkaan. Nyt ainakin toinen niistä saa lähteä, Kinnunen toteaa ja nappaa kynsilakkapullon päättäväisesti käteensä.