Paikallisuutiset

Koodareille on kova tarve myös Keski-Pohjanmaalla – Kokkolalainen ohjelmistotalo Livion painii työvoimapulan kanssa: "Resurssit ovat loppu, ja bisnestä olisi paljon tarjolla"

Ohjelmistotalo Livionilla koodaripula rajoittaa kasvua, kertoo kehitysjohtaja Jani Ylikangas.
Ohjelmistotalo Livionilla koodaripula rajoittaa kasvua, kertoo kehitysjohtaja Jani Ylikangas. Kuva: Clas-Olav Slotte

Kokkola

Kokkolalainen ohjelmistotalo Livion on esimerkki siitä, että valtakunnallinen pula ohjelmoinnin osaajista koskee myös Keski-Pohjanmaata.

– Kun puhutaan koodareista, niin ongelma on tosi dramaattinen. Moni firma hakee koodareita, mutta hakemuksia ei tule lainkaan – tai ainakaan sellaisilta hakijoilta, joista työnantaja saisi osaavan työntekijän edes puolen vuoden tai vuoden sisäisellä koulutuksella, kertoo Livionin kehitysjohtajaJani Ylikangas.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

30 työntekijän yritys olisi valmis rekrytoimaan välittömästi viisi uutta työntekijää.

Nopea digitalisoituminen on johtanut siihen, että ohjelmoijia tarvitaan yhä enemmän. Jari Isohanni koulutusalapäällikkö, Centria

– Resurssit ovat loppu, ja bisnestä olisi paljon tarjolla. Se tarkoittaa sitä, että työt valuvat muualle. Joko menetämme asiakkaan, tai sitten pitää järjestää resursseja esimerkiksi Ukrainasta tai Romaniasta, Ylikangas kertoo.

Livionilla on tällä hetkellä yhden työntekijän resurssi Ukrainasta. Vaikka alihankinta toimii hyvin, yritys tarvitsee Ylikankaan mukaan paikallisia resursseja ja haluaa kasvaa omalla alueellaan.

– Ongelma on alan yhteinen. Tänä vuonna olemme onnistuneet rekrytoimaan neljä uutta työntekijää, mutta surullinen puoli on se, että he kaikki ovat siirtyneet toisista firmoista – eli vaje vain siirtyy paikasta toiseen, Ylikangas harmittelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Koodaripulaa on rummutettu Suomessa jo muutama vuosi, ja joidenkin arvioiden mukaan ohjelmistoalalla olisi tarvetta olisi jopa 10 000 uudelle työntekijälle.

– Nopea digitalisoituminen on johtanut siihen, että ohjelmoijia tarvitaan yhä enemmän. Koko ajan pitäisi olla tekemässä uudenlaisia sovelluksia erilaisilla toimialoilla, kertoo koulutusalapäällikköJari Isohanni Centria-ammattikorkeakoulusta.

Nopeana ratkaisuna pulaan on kehitetty erilaisia muuntokoulutuksia. Esimerkiksi KPK Yhtiöihin kuuluva ohjelmistotalo Kosila rekrytoi väkeä Centrian kanssa yhteistyössä toteutettavan Kosila Akatemia -koulutuksen kautta, joka onkin vastannut yrityksen työvoimatarpeeseen:

– Viime vuonna saimme kahdeksan uutta työntekijää tätä kautta, ja nyt alkaneesta koulutuksesta on tulossa seitsemän. Koulutamme alalle uutta väkeä, ettei pyöritettäisi vain samaa porukkaa firmasta toiseen, kertoo johtajaJuha Erkkilä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tänä syksynä on myös alkanut Centrian koordinoima kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen Highway to Code -koulutus. Siihen pyrki kaikkiaan 350 hakijaa, joista peräti 170 Centrialle. Sisään otettiin 28 opiskelijaa.

– Tämä on ensimmäinen toteutuskerta, joten aloitimme maltillisesti. Ja jos yhtäkkiä Kokkolaan valmistuu 30 koodaria, niin työllistyvätkö he oikeasti? Tämä vaatii firmoilta vastaantuloa, Isohanni perää.

Nyt Centria suunnittelee Pietarsaareen uutta ohjelmistokehityskoulutusta, johon otettaisiin vuosittain enintään 25 opiskelijaa. Koulutuksen rahoittamiseen haetaan Pietarsaaren kaupungilta kolmevuotista avustusta.

Vuoden kestävä koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä.

– Sen jälkeen voi hakea meille tutkinto-opintoihin, joista saa insinöörin paperit, Isohanni kertoo.

Puolivuotiseen Highway to Code -koulutukseen haettiin erityisesti naisia ja maahanmuuttajia, jotka ovat alalla aliedustettuja. Valituiksi tulivat muun muassa kokkolalaisetSari Oikarinen jaMarjo Känsäkangas.

Oikarinen on it-alalla töissä, vaikka hän on alunperin kouluttautunut liiketoiminta-alalle.

­– Työskentelen häiriönhallinnan parissa, eli joudun tutkimaan erilaisia häiriöitä järjestelmissä. Haluan oppia, mitä niin sanotusti konepellin alla tapahtuu. Olen myös kiinnostunut ohjelmistojen kehittämisestä, eli mahdollinen uusi työpaikkakin kiinnostaa, hän kertoo.

Känsäkangas on työskennellyt kuusi vuotta palveluneuvojana ja ollut sen jälkeen vuoden hoitovapaalla.

– Hoitovapaalla on aikaa miettiä, mitä tekisi loppuelämänsä ja miten töitä riittäisi. Tämä oli hyvä mahdollisuus opetella uutta, kun koulutus on kuitenkin lyhyt, hän perustelee.

Alanvaihdos on totaalinen, ja Känsäkangas tunnustaa, että koodaaminen tuntuu äkkiseltään vaikealta.

– Suoraan sanoen kyllä. Kun ei ole ohjelmointitaustaa eikä vapaa-ajan harrastustakaan, niin aluksi se on vaikeaa. Mutta kun siihen pääsee sisälle, niin se alkaa sujua.

Oikarinen huomauttaa, että ongelmia ratkotaan yhdessä. Työelämäkin vaatii tiimityötaitoja.

– Tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin, säestää Känsäkangas.

Kommentti

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä