Paikallisuutiset

"Onneksi viihdyn autossa" – Kannuslainen Anne Mottinen on kuva nykypäivän Suomesta, jossa töissä käydään entistä useammin oman kotipaikkakunnan ulkopuolella

Kun kello on 6.10, kannuslainenAnne Mottinen käynnistää yleensä autonsa. Työmatka kohti Kokkolaa alkaa. Takaisin kohti Kannusta hän huristelee iltapäivällä.

Pendelöinti eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Keski-Pohjanmaalla se näkyy esimerkiksi niin, että Kajaanintiellä on vipinää aamuisin.

Toiset suuntaavat Sieviin ja Ylivieskaan. Mottisen suunta on kohti Kokkolaa.

– Olen kulkenut Kokkolassa töissä reilut kaksi vuotta, sanoo Mottinen.

Kotia ei välttämättä siirretä. Siihen liittyy sekin, että maaseudulla taloa on yhä vaikeampi saada kaupaksi. Maria Sorvisto

Mottinen on paljasjalkainen kannuslainen, joka työskentelee ravintolapäällikkönä Kokkolan Kulmassa.

Työmatkoihin kuluu päivässä noin 80 minuuttia.

– 40 minuuttia sivu. Ei se mikään ole, mutta iltapäivällä Kälviän Riipan kohdalla alkaa silmä joskus lupsua. Minulle riittää, että auto on kunnossa. Ainoastaan sumuisella kelillä saa vähän varoa.

Mottinen on ehtinyt tekemään monenlaista, mutta lähes aina töihin on menty autolla. Hän on kulkenut Kalajoen Rantakallassa, työskennellyt kaupan alalla Kannuksessa ja ajanut useita vuosia taksia.

Pendelöijän onni on taipumus viihtyä auton ratissa.

– Työn perässä en kotiani liikuttaisi. Minulla on niin ihana kasvihuonekin Kannuksessa. Onneksi viihdyn autossa.

Mottinen arvioi, että noin kolmekymmentä prosenttia hänen ystävistään ja tuttavistaan käy töissä tai opiskelee kotipaikkakuntansa ulkopuolella.

– Yksi kulkee Kannuksesta Pietarsaaressa asti.

Aluekehitykseen perehtynyt asiantuntijaTimo Aro konsulttiyhtiö MDI:stä kertoo, että pendelöijien määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta.

Samalla pendelöintialueet ovat laajentuneet.

– Pendelöijien määrä on koko ajan kasvanut aikajakson 1987–2016 aikana. Syy on se, että ylipäätään ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt: ihmiset muuttavat ja pendelöivät enemmän kuin ennen. Se näkyy työasialiikkuvuudessa, Aro sanoo.

Keski-Pohjanmaalla aktiivisimpia pendelöijiä ovat 25–34-vuotiaat. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Kaustisella 47,5 prosenttia 25–34-vuotiaista kävi töissä kotipaikkakuntansa ulkopuolella.

Vetelissä osuus oli sitäkin suurempi: nuorista veteliläisistä jopa 53,8 prosenttia pendelöi.

Kun laskuissa ovat mukana kaikki ikäluokat, kovimpia pendelöijiä ovat juuri veteliläiset ja kaustislaiset. Myös kannuslaiset ja toholampilaiset liikkuvat paljon töidensä takia.

Kokkolalaisista vain reippaat kaksitoista prosenttia ylittää kuntarajan.

Se selittyy kaupungin työpaikkaomavaraisuusasteella. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia, on työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä.

Kokkolassa omavaraisuusaste on 103,9 prosenttia.

– Se näkyy pendelöinnissä. Meillä on enemmän työpaikkoja kuin työntekijöitä. Maakunnasta käydään Kokkolassa töissä, sanoo Kokkolan strategiapäällikköPiia Isosaari.

Pendelöijät ovat valikoivaa joukkoa, sanoo aluekehitysasiantuntija Timo Aro.

Hyvien töiden perässä ollaan valmiita liikkumaan.

– Ne, jotka pendelöivät, ovat tehneet tietoisen valinnan, sanoo Aro.

Hänen mukaansa pendelöijien tulotaso on noin kolmanneksella korkeampi kuin niillä, jotka ovat töissä omassa asuinkunnassaan.

– Autossa tai julkisessa istumisesta halutaan korkeampi subventio. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä alttiimpi pendelöinnille. Aktiivi-ikäisten osuus on ylikorostunut. Lisäksi miehet pendelöivät naisia enemmän, Aro listaa.

Kemianteollisuuskeskittymä Kokkola Industrial Parkin yritykset työllistävät suoraan noin 2 250 henkilöä. Osa heistä kulkee töissä Kokkolan ulkopuolelta.

– Esimerkiksi Pietarsaaresta, Toholammilta ja Kannuksesta, sanoo alueen markkinointipäällikköJohanna Hylkilä.

Pendelöivät prosessinhoitajat ja operaattorit ovat kuitenkin selvästi marginaalissa.

– Tuntumani on, että töissä käydään pitkältä suur-Kokkolan sisältä, lähimatkan päästä. Pendelöintiä voi olla enemmän korkeamman tulotason henkilöstössä.

Boliden Kokkola Oy:n uusi toimitusjohtaja Antti Kontiainen muutti Kokkolaan Tampereelta, jossa hän luotsasi metalliteollisuusyritys Ata Gearsia.

Hylkilän mukaan osaavan työvoiman saamisessa ratkaisevaa on se, että puolisollekin järjestyy töitä.

– Siksi tiivistämme yhteistyötä Soiten ja Pietarsaaren suurteollisuusalueen kanssa. KIP:n alueella on koko ajan avoimia työpaikkoja, sanoo Hylkilä.

Merkittävä tekijä pendelöinnin lisääntymiselle on liikkumisen edellytysten parantuminen.

– Työpaikka on entistä useammin sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Kodin ja työpaikan väliset etäisyydet ovatkin kasvaneet, eivät radikaalisti, mutta kuitenkin. Kun väestö on kasvanut, työpaikkojen määrä on kasvanut. Sitä kautta myös ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt, sanoo Aro.

Ihmiset työskentelevät kaupungeissa, koska kaupungit tarjoavat tilaisuuksia, korkean osaamisen työpaikkoja. Keski-Pohjanmaalla virta vie etenkin Kokkolaan.

Koko Suomen mittakaavassa vetovoimaisimpia ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän kasvukeskukset.

– Iso muutos työpaikkatarjonnassa on se, että on tapahtunut aika voimakasta kaupunkialueiden kasvua. Se on merkinnyt sitä, että työpaikat ovat aiempaa enemmän keskittyneet keskuskaupunkeihin. Erityisesti kehitys näkyy julkisten ja yksityisten palveluiden puolella, sanoo Aro.

Kokkolaan pendelöidään etenkin Pietarsaaren seudulta sekä Kruunupyystä, Kannuksesta, Kalajoelta, Kaustiselta ja Vetelistä.

– Pendelöinti Kokkolasta muualle on pysynyt alle 13 prosentissa, mutta pendelöinti Kokkolaan on kasvanut. Kokkolassa käydään noin tunnin ajomatkan päästä. Junallakin kuljetaan, etenkin pidemmillä matkoilla. Yhteydet ovat parantuneet, sanoo Piia Isosaari.

Kokkolan ja Vaasan välisessä pendelöinnissä Vaasa on vetovoimaisempi.

Toholammilta käydään töissä Kokkolan lisäksi etenkin Kannuksessa ja Sievissä.

– Väkeä käy myös Keski-Suomen puolella. Ison kokoluokan yrityksissä on elinehto, että asiakkuuksia käydään hoitamassa Helsingissä asti. Vastaavasti isot yritykset vetävät väkeä meille päin, sanoo Toholammin kunnanjohtajaJukka Hillukkala.

Yritteliään Kalajoen ja kengistään tunnetun Sievin naapurissa sijaitsevassa Ylivieskassa asuu paljon pendelöijiä. Töissä käydään tasaisesti myös Nivalassa, Oulaisissa, Kannuksessa ja Kokkolassa.

– Kuntien välillä on tosi paljon työmatkapendelöintiä, etenkin Ylivieskan ja Sievin välillä. Entistä kauempaa kuljetaan töiden perässä – kotia ei välttämättä siirretä. Siihen liittyy sekin, että maaseudulla taloa on yhä vaikeampi saada kaupaksi, sanoo Ylivieskan kaupunginjohtajaMaria Sorvisto.