Paikallisuutiset

Kannuksessa innokkaat välkkärit liikuttavat oppilaita monen muun kunnan tavoin – Liikkuva koulu toi alueelle välituntiliikuttajat ja pitkät välitunnit, mutta tärkein muutos on tapahtunut asenteissa

Joka perjantai Kannuksen Raasakan koulun viidesluokkalaisista koulutetut välkkärit liikuttavat koulun muita oppilaita pitkällä välitunnilla. Välkkärit on kouluttanut tehtäväänsä Keski-Pohjanmaan Liikunnan (Kepli) lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaEmilia Hirvi. Koulutukseen osallistui myös kyläkoulujen oppilaita, ja myöhemmin koulutetaan keskustan Takalon koulun viidesluokkalaisia.

Välkkärit eli välituntiliikuttajat ovat yksi Liikkuva koulu -ohjelman toimintatavoista, jotka ovat jääneet elämään monille kouluille, vaikka ohjelman kärkihanke päättyi viime lukukauteen eikä toimintaa rahoiteta enää valtion budjetista.

Jo pilottivaiheessa ohjelma lanseerasi koulupäivien rakenteen muokkaamista, peli- ja välinehankintoja sekä oppilaiden kouluttamista välituntiliikuttajiksi ja -leikittäjiksi, mutta mitä alueella lopulta on jäänyt käteen Liikkuvasta koulusta?

– Ehkä tärkeintä on ollut asennekulttuurin muutos. Se on mahdollistanut sen, että kouluihin on saatu liikettä, eikä meillä enää istuta koko ajan luokissa pulpettien ääressä, kuten viimeiset 100 vuotta, toteaa Emilia Hirvi.

Samoilla linjoilla on Ylivieskan Liikkuva koulu -koordinaattoriJuha Torvikoski. Hänen mielestään ohjelman avulla on ymmärretty, että liikunta on muutakin kuin vain liikuntatunnit, ja liikkumista voi edistää koulupäivän aikana monilla toimintatavoilla.

– Toiminnallinen oppiminen on se, johon pyritään. Prosessi on kesken, ja monessa asiassa voi vielä kehittyä, mutta työ jatkuu.

– Toimintakulttuuri on muuttunut siten, että koulupäivät ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Toiveena on, että tämä sama ajatus siirtyy myös perheisiin. Liikkuvan koulun ohella puhun mielelläni myös liikkuvasta elämäntavasta, ja koulun pitää näyttää tässä esimerkkiä, toteaa puolestaan Kalajoen Pohjankylän koulun rehtoriJuho Silvasti.

Kannuksen Takalon koulun opettajaMaria Huuki on pitänyt aina toiminnallisuudesta, mutta Liikkuvan koulun myötä se on juurtunut pysyvästi hänen oppitunneilleen. Oppilaat voivat tauottaa tuntejaan tarvittaessa, mutta siihen on olemassa tiukat säännöt. Esimerkiksi hyppynarulla saa käydä hyppimässä käytävässä vain kaksi oppilasta kerrallaan.

– Silloin kun minä opetan, ei ole lupa liikkua, mutta muuten oppilaat saavat tauottaa tuntejaan.

Tauoista on Huukin mukaan paljonkin hyötyä, jos lapsella on hankaluuksia keskittyä pitkiä aikoja kerrallaan.

– Osalle tauot taas eivät sovi. Se onkin tarkoitus, että niitä pidetään tarvittaessa.

Liikkuva koulu näkyy heidän koulullaan myös välineistönä. Koulun käytäville on tullut pari kiipeilyseinää ja työskentelypisteitä, luokkiin välinebokseja ja leuanvetotankoja.

– Käytävillä on nyt enemmän toimintaa, toteaa Huuki ja lisää, että liikkumista on tullut lisää koulupäivään aivan huomaamatta.

Asenteiden lisäksi Liikkuvasta koulusta on jäänyt Keplin alueen kouluille monia käytännön toimenpiteitä. Emilia Hirven mukaan monilla kouluilla on otettu käyttöön pitempi välitunti. Se on saatu mahdolliseksi muuttamalla koulupäivän rakennetta.

– Varsinkin pienimmillä oppilailla lyhyempi välitunti saattaa kulua pukemiseen, ja kun pääset ulos, välitunti loppuukin pian ja joudut lähtemään takaisin sisälle. Pidemmällä välitunnilla lapset ehtivät kunnolla saada käyntiin pelit ja leikit, kuvailee Hirvi.

Myös liikuntasalien ovet on avattu monilla kouluilla välituntien ajaksi. Esimerkiksi Raasakan koululla salivuorot jaetaan talvikuukausina luokkien kesken juuri pitkille välitunneille.

Monilla kouluilla on käytössään välinelainaamoita, jotka toimivat eri periaatteilla.

– Se on ollut hienoa Liikkuvassa koulussa, että jokainen koulu on toteuttanut sitä juuri itselleen sopivalla tavalla, toteaa Hirvi.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi totesi keväällä arvioinnissaan, että Liikkuva koulu on onnistunut muuttamaan koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi. Karvi totesi myös, että ohjelmalla ei ole lisätty suuressa määrin reipasta liikuntaa. Liikkuva koulu ei ole myöskään tavoittanut täysin yläkoululaisia.

Emilia Hirvi allekirjoittaa Karvin näkemykset.

– Se on totta. Yläkoululaiset ovat jo itsessään haastava kohderyhmä, ja heidän koulupäiviensä aktivoiminen on paljon haastavampaa kuin alakoululaisten.