Paikallisuutiset

Arjen taitoja harjoitteleva Torkinmäen koulun oppilasryhmä haravoi kokkolalaispariskunnan pihan perjantaina vanhustenviikon alla: "On kiva olla avuksi vanhuksille"

Kokkolalaispariskunta Aino, 83, jaSolmu Finnilän, 86, tuhatneliöinen pihapiiri puhdistui perjantaiaamuna vauhdilla lehdistä ja havuista. Haravointipuuhissa oli 14 pientä puutarhuria Torkinmäen koululta 4.–6. luokilta opettajiensa kera. Talon isäntä Solmu Finnilä kiitti uutteria apuvoimia, joilla homma kävi laatuun – vieläpä nopeasti.

Talkoisiin koululaiset toi Arjen taidot -valinnaiskurssi, jossa harjoitellaan nimensä mukaisesti monenlaisia kouluun ja kotiin liittyviä arjen taitoja. Kasoja kootessa pääsi kokeilemaan pihatöitä ja auttamaan vanhuksia – samalla myös tutustumaan heihin. Torkinmäen koulun luokanopettajaAnton Sunabacka uskoo, että siivoustuokiosta oli hyötyä niin iäkkäille asukkaille kuin nuorille apulaisillekin.

– Tämä kurssi on todella tarpeellinen lapsille ja toivon mukaan antaa heille monenlaisia eväitä. On kiva olla avuksi vanhuksille, jotka eivät välttämättä pysty itse tekemään enää niin paljon. Onhan vanhuksilla varmasti mukava seurata, kun täällä lapset touhuavat, Sunabacka erittelee.

Meidän nuorten on pidettävä huolta vanhemmistamme ja isovanhemmistamme. Anton Sunabacka Torkinmäen koulun luokanopettaja

Kurssin osalta haravointiurakka oli ainoa vanhusten auttamiseen suoraan linkittyvä opintosisältö. Asia on kuitenkin ollut tapetilla keskusteluissa tunneilla. Lisäksi jotkut oppilasryhmät ovat vierailleet vanhainkodeissa. Esimerkiksi Sunabackan luokka pistäytyi Honkaharjun toimintakeskuksessa pari vuotta sitten.

– Olen ollut päivätoiminnanohjaajana Tervakartanolla. On ollut mietinnässä, että jokin kerta menisimme sinne tekemään yhteistyötä päivätoimintaihmisten kanssa. Olemme myös miettineet isovanhempi kouluun lukijaksi -tyyppisiä tapahtumia, mutta sekään ei ole vielä lähtenyt käyntiin.

– Oppilaita on paljon, ja paikan pitää kumminkin olla aika lähellä koulua. Käytännön järjestelyt tuottavat suurimmat haasteet, Sunabacka tunnustaa.

Ikäihmisten auttamiseen Sunabacka ja oppilaat suhtautuvat myönteisesti. Kyseessä on elämän osa-alue, jota täytyy vaalia ja opettaa.

– Väestön ikärakenne muuttuu. Lapsia syntyy vähän, ja isot sukupolvet vanhenevat. Meidän nuorten on pidettävä huolta vanhemmistamme ja isovanhemmistamme. Se on tosi tärkeää – monella kumminkin on vielä siihen mahdollisuus, Sunabacka pohtii vanhustenviikon alla.

– On tärkeää auttaa vanhuksia, jos he eivät jaksa, kurssille osallistunut neljäsluokkalainenVilma Kangas tiivistää.

Soiten aputyömiesJani Henriksson kiertää työkseen auttamassa vanhuksia erinäisissä kotitöissä, kuten ruohonleikkuussa, lumenluonnissa ja pienissä remonttitöissä. Alan ammattilaisena hän tietää, että avuntarve on kova. Henriksson nostaakin hattua valinnaisryhmän tempaukselle.

– Loistava juttu asukkaille, kuten myös oppilaille. Haravointi on raskasta vanhuksille, eli se on iso apu kotona asuville ikäihmisille. Voi olla 2 000 neliön kokoisia isoja pihoja, joissa hommaa varmasti riittää, Henriksson tuumii.

Kokkolan alueella ei ole pulaa töistä. Vakituisia asiakkaita on toistasataa ja käyntejä työntekijällä keskimäärin viisi päivässä. Yksi käynti on maksimissaan puolitoista tuntia, mikä johtuu aika- ja työvoimaresursseista sekä pitkästä asiakasjonosta.

Kesäkausi on selvästi kiireisintä aikaa. Tuolloin työtehtäviä on erityisen paljon. Sesonkiaikana saadaan apua eri suunnilta.

– Kesällä meillä on yksi tuuraaja, joka työskentelee huhtikuun lopusta syyskuun loppuun. Sitten on neljä opiskelijaa heinäkuun loppuun asti. Heistä kukin tekee kahden viikon pätkän. Maakunnassa 4H-yhdistykset ovat isona apuna, Henriksson listaa.

Hoppu on arjessa usein läsnä. Tästä huolimatta Henriksson kuvailee työtään positiivissävytteisesti.

– Työ on monipuolista ja ihmisläheistä. Monesti käynnillä menee niin, että vanhukselle seurustelu ja kuulumisten vaihto ovat tärkeämpiä asioita kuin varsinainen työ. Kun menemme asiakkaalle, voi kuulla esimerkiksi sen, mistä on tullut paikkakunnalle. Muistellaan, että täällä oli yksi talo, minkä jälkeen saatetaan kuvailla sitä silloin ja nyt, hän kertoo.