Paikallisuutiset

Samaan aikaan kun moni pikkupaikkakunnan huoltoasema sulkee ovensa, pysyy Halsualla Ruuskan Korjaamossa kahvipannu kuumana – Toimintaa pyörittää kahdeksissakymmenissä oleva pariskunta Esa ja Ruut Ruuska

Halsualla, Karvosen kylällä sijaitsevaan, Ruuskan Korjaamo -nimeä kantavan huoltoaseman varastoihin on kertynyt vuosikymmenten aikana monenmoista tavaraa. Eikä se ole ihme, sillä huoltoaseman perustamisesta on kulunut aikaa jo 53 vuotta.

Huoltoaseman toiminnasta vastaa halsualaispariskuntaEsa Ruuska, 80, jaRuut Ruuska, 78.

– Kaikkea löytyy auton varaosista Nokian kumisaappaisiin, Bootsin lämpökenkiin ja autonrenkaisiin. Minä tapaan aina sanoa, että mitä meiltä ei löydy, sitä ei Karvosella tarvita, Esa Ruuska sanoo.

Vaikka Esso-ketju lopetti toimintansa Suomessa vuosikymmeniä sitten, löytää Esson taulun yhä Ruuskan Korjaamon pihalta.

– Ison taulun ne veivät asemalta pois, mutta meille jäi pikkutaulu säilöön. Kun tolppakin oli aseman pihassa jo olemassa, niin minä sanoin, että siihenhän me laitetaan kyltti roikkumaan. Ja sitä ei kukaan tuosta pois ota ennen kuin minä täältä lähden.

Esso-taulun alapuolella huomion herättää vuodesta 1966 huoltoaseman pihalla ollut käsinveivattava dieselmittari.

– Vanha se on, mutta hienosti toimii ja mittarin kontrollikin yhä pelaa. Vaikka olisi kuinka pakkanen niin mitenkään ei tarvitse lämmittää, tämä kun on täysin mekaaninen peli.

Yhtäkkiä huoltoaseman pihalle ajaa tuttu asiakas. Esa Ruuska ohjeistaa asiakkaalle, mistä laatikosta hän löytää huoltoaseman sisältä tarvitsemansa mutterin.

– Meillä on tuolla kodin puolella valvontakamera, josta näemme, kun asiakas tulee pihalle. Jos on tuttu asiakas, niin ei meidän tarvitse silloin heti paikalle mennä, kun vuosien aikana luottamukselliset asiakassuhteet ovat syntyneet. Ja jos tutuilla asiakkailla on kiire, niin riittää, että panevat paperille itse ylös polttoainelitrat ja kuittauksen.

Huoltoaseman Esa Ruuska perusti veljensä Valto Ruuskan kanssa, jonka kuoltua huoltoasemaa on ylläpidetty yhdessä vaimon kanssa.

– Meillä käy töissä myös 72-vuotias eläkeläinen aina pariin otteeseen vuodessa renkaita vaihtamassa ja myös silloin, kun myyntiin meneviä käytettyjä autoja huolletaan. Muuten kaikki täällä kaksin tehdään.

Pankkivirkailijan virasta eläkkeelle jäänyt Ruut Ruuska vastaa huoltoasemalla kirjanpidosta ja laskutuksesta, Esa Ruuskan ollessa pääasiallisessa vastuussa myyntipuolesta. Työnjaosta huolimatta auton puunaaminenkaan ei ole Ruut Ruuskalle vierasta. Hän nimittäin putsaa aina käytetyt autot korjauksen ja huollon jälkeen myyntikuntoon.

– Vaimo putsaa auton sisustukset heti niin viimeisen päälle, pesee auton ja laittaa vahan. Minä olen hänelle sanonut, että älä nyt noin paljon vanhojen autojen takia vaivaa näe, mutta hän sanoo, ettei osaa tehdä työtä muuten kuin hyvin, Esa Ruuska naurahtaa.

Vielä 1960-luvun alussa ei Halsualla oltu nähty huoltoasemaa tai autokorjaamoa. Oli vuosi 1966, kun Esson piiripäällikkö saapui Halsualle ja ehdotti Esa Ruuskalle huoltoaseman perustamista.

– Minä sanoin hänelle, että perustetaan vain asema Karvosen kylän keskustaan. Hän kysyi minulta, miksi kylälle ja totesi, että joka ei puolen kilometrin päästä osaa teidän tontille, niin silloin ei tarvi tullakaan.

Huoltoasema ja korjaamo rakennettiinkin lopulta Ruuskan oman tontin pellolle. Työnjako veljesten kesken tehtiin heti selväksi.

– Sanoin velipojalle, että minä otan kynän käteen ja hoidan myyntipuolen, ota sinä meisseli ja jakoavain. Jos kumpikaan ei sekaannu toistensa hommiin, niin silloin pystyssä pysytään.

Valto Ruuska huolsi ja korjasi autoja, Esa Ruuska vastasi huoltoasemalla polttoaineen ja autojen varaosien myynnistä. Toiminta oli alkuun pienimuotoista.

– Halsuan kylällä oli silloin kymmenkunta moottoripyörää ja muutama auto. Ei siinä paljon hommia tehty.

Pian Esa Ruuska sai kuitenkin yllätyksekseen puhelinsoiton Kokkolan Nysted-autoliikkeestä.

– Sieltä soitettiin ja kysyttiin, että alkaisitko siellä peränurkassa myymään Datsuneita, kun sinne suunnalle automyyjä tarvittaisiin.

Siitä alkoikin Ruuskan Korjaamolla autokauppa, ja jo ensimmäisellä viikolla myytiin seitsemän uutta Datsun 10 A:ta.

– Se homma lähti niin räjähtämällä käyntiin, ettei sitä olisi ikään uskonut. Eikä ne uskoneet Kokkolassakaan.

Automyynnin myötä asemalla alettiin myymään autonrenkaita ja yhä enemmissä määrin käytettyjä autoja. Huoltoasema laajeni pian myös maatalouskaupaksi, jossa myytiin rehua ja lannoitetta.

Kysyntää tuotteille oli niin paljon, että Ruuska kertoi kerrankin tilanneensa rehua kerralla 300 000 kiloa, kymmenen rekkakuormallisen verran.

– Parhaana aikana liikevaihto oli jopa 11 miljoonaa. Maatalouskauppa oli silloin niin rajua.

Maatalouskaupan kulta-aikaa kesti 10–15 vuotta, jonka jälkeen rehua alettiin tilaamaan suoraan siiloon ja lannoitteita ostamaan suursäkeissä. Siinä vaiheessa myös Ruuskat lopettivat maatalouskaupan.

Tänä päivänä Ruuskan Korjaamolla toiminta painottuu enimmäkseen autonrenkaiden myyntiin. Vuosikymmenten aikana autonrenkaita on myyty kymmeniä tuhansia, mutta edelleen renkaita ostetaan heiltä vuosittain 500–600 kappaletta. Käytettyjä autoja myydään noin 100 vuodessa.

Esa ja Ruut Ruuska kuitenkin toivovat, että lähitulevaisuudessa Halsualle saapuisi uusi huoltoaseman pitäjä, jolloin he voisivat eläköityä rauhallisin mielin.

– Asiakkaiden vuoksi tätä ensisijaisesti tehdään. He kun aina sanovat meille, että älkää vain tätä huoltoasemaa lopettako. Että mistä me sitten saadaan moottorisahatulpat ja muut tarvikkeet, kun niitä pitää lähteä 30 kilometrin päästä hakemaan, Esa Ruuska harmittelee.

– Monet iäkkäät asiakkaat eivät osaa myöskään esimerkiksi tankata itse autoa. He pitävät siitä, että on paikka, jossa heitä autetaan, Ruut Ruuska lisää.

Viimeistään kuitenkin siinä vaiheessa, kun terveys heikkenee, sulkeutuvat huoltoaseman ovet. Sitä ennen pysyy kahvipannu asiakkaille aina kuumana.

– Kyllä minä olen ajatellut, että mitä minä tuolla kotonakaan sohvalla istuisin ja iltaa odottaisin. Ennemmin sitä huoltoasemalle lähtee. Ja vaikka ei kauppaa yhtään tekisikään, niin tulee täällä ihmisiä nähtyä. Jos kahvia ei satu pannussa olemaan, niin kyllä asiakkaatkin sitä keittää osaavat. Meillä elää täällä vahvasti sellainen yhteisöllisyyden henki. Sitä juuri tällaisten pikkuhuoltoasemien olemassaololla pystytään vaalimaan, Esko Ruuska päättää.