Paikallisuutiset

Kun vettä ei tule eikä mene, lämpö lähtee eikä kaupoista saa ruokaa – Tiedätkö, miten selvitä kolmen vuorokauden sähkökatkotilanteessa? Kriisivalmiutta tarjolla kokkolalaisille kotitalouksille

Kokkolalaisille tarjotaan nyt ensimmäisten suomalaisten joukossa koulutusta yhteiskunnan häiriötilanteiden, kuten pidempien sähkökatkojen varalta.

Ensimmäiset Pelastusalan keskusjärjestö SPEKin järjestämät 72 tuntia -tilaisuudet järjestettiin Kokkolassa viime viikolla ja ne jatkuvat tällä viikolla.

Tilaisuuksien tavoitteena on antaa kansalaisille perustiedot, joiden varassa ihmiset selviävät omatoimisesti kodeissaan kolmen vuorokauden eli 72 tunnin ajan.

Kokkolan lisäksi Seinäjoki ja Vaasa toimivat pilottikaupunkeina, joissa loka-marraskuun aikana järjestetään yhteensä toistakymmentä koulutustilaisuutta pääosin suomeksi, mutta myös ruotsiksi.

Ensimmäiset Kokkolassa järjestetyt tilaisuudet ovat kiinnostaneet vain muutamia kuulijoita. Kouluttajana toimiva Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtajaTuija Biskop arvelee yleisökadon johtuvan siitä, ettei tieto ollut vielä ehtinyt kulkea.

– Jos tämmöinen tilaisuus olisi järjestetty 60 vuotta sitten, sali olisi ollut tupaten täysi. Nyt nämä asiat näyttävät kiinnostavat lähinnä naisia, Biskop sanoo.

Kaksituntisen tilaisuuden aikana käydään läpi, mitä kaikkea kotoa tulisi löytyä kriisitilanteen varalle ja millaisia käytännön taitoja on hyvä hallita, jotta pystyy huolehtimaan itsestään ja läheisistään ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Kodeista pitäisi löytyä ainakin kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Tärkeää olisi myös tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Tilaisuuksissa jaetaan Varautuminen kotona -turvallisuusesitteitä. Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyössä laatima esite sisältää käytännönläheistä tietoa ja neuvoja tilanteen varalle.

Biskop on huomannut, että valtaosa suomalaisista on vieraantunut varautumisajattelusta. Hän arvelee sen johtuvan paljolti siitä, että maamme arki on pitkään ollut suhteellisen häiriötöntä.

– Moni uskoo hallitsevansa nämä asiat tai ajattelee perehtyvänsä aiheeseen sitten, kun tilanne on päällä. Tosiasia kuitenkin on, että nykyaikana kaikista kodeista ei löydy vaikkapa ämpäreitä, sanoo Biskop.

Biskopin mukaan Kokkolan kaltaisilla pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla kriisivalmius on yleensä ottaen parempi kuin suurissa kaupunkikeskuksissa, koska ensin mainituissa suurempi osa ihmisistä on ainakin jossain määrin omavaraisia.

– Suurissa kaupungeissa ollaan käytännössä kokonaan ruokakauppojen varassa.

Kokkolan kaupungin konsernihallinnon kehityspäällikköJussi Järvenpää toteaa omaehtoisen varautumisen olevan iso osa varautumisen kokonaisuutta niin sanotussa normaalissa häiriötilanteessa.

– Vaikkei sähkökatko kestäisi kolmea vuorokautta, ei vettä tule eikä mene, lämpö lähtee eikä kaupoista saa ruokaa. Kaikkeen tämmöiseen kotivara auttaa, hän sanoo.

– Veden ja elintarvikkeiden lisäksi olisi hyvä olla varavirtalähde varsinkin, jos kotona on tarvetta käyttää sähköä tarvitsevia lääketieteellisiä instrumentteja, Järvenpää mainitsee.

Järvenpään mukaan kaupungilla on lisäksi oma varautumista koskeva ohjeistus häiriötilanteiden varalle.

– Sen tavoitteena on, että yhteiskunnan toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti, ja esimerkiksi koulut ovat toiminnassa häiriötilanteesta huolimatta.