Paikallisuutiset

Kouluterveyskysely: Yläkouluissa kiusaaminen vähentynyt, tosin kuntakohtaisia vaihteluita on – Keskipohjanmaan levikkialueella maan keskiarvo ylittyy Kannuksessa, Haapavedellä ja Alavieskassa

Yläkouluissa toimenpiteet koulukiusaamisen suhteen ovat purreet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimman, viime keväänä toteutetun kouluterveyskyselyn perusteella. Koulukiusaamista vähintään kerran viikossa kokee Keski-Pohjanmaan 8. ja 9. luokkalaisista 4,1 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 5,5. Keskipohjanmaan levikkialueen kunnissa luku on 4,3.

– Näyttäisi siltä, että yläkouluissa koulukiusaamiseen ehkäisemiseen on pistetty paukkuja, toteaaKatja Kivioja, Keski-Pohjanmaan lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosagentti.

Kun vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan luvut ylittivät maan keskiarvon seitsemässä Keskipohjanmaan levikkialueen kunnassa, nyt keskiarvo ylittyy kolmessa kunnassa: Kannuksessa, Haapavedellä ja Alavieskassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kannuksessa luku oli tuoreimmassa kyselyä selvästi keskiarvoa suurempi, 11,3 prosenttia, kun se edellisessä kyselyssä oli vain 3,9.

– Tulos on mikä on, ja meidän tehtävämme on miettiä, miten sitä saadaan parannettua. Nyt myös tiedämme, että tälle lukuvuodelle meillä on myös valittuna oikeita toimenpiteitä, toteaa Kannuksen Juhani Vuorisen koulun rehtoriSakari Typpö.

Tulos oli rehtorille toisaalta yllätys, sillä kiusaaminen ei näy koulun arjessa. Toisaalta asiaa sivuttiin viime vuonna vanhempainyhdistyksen järjestämän käytöskilpailun yhteydessä.

– Silloin nousi esiin se, että "läpällä" (vitsillä) ei voi heittää mitä vain ja kenelle vain. Toiselle se voi olla "vain läppää", mutta joku toinen voi kokea sen toisin, Typpö kuvailee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Typön mukaan kyseessä on asia, joka on syytä nostaa keskusteluihin. Koulukiusaamisen vähentäminen vaatii hänen mukaansa yhteisöllisyyttä sekä koulun teemojen mukaisesti rakentavaa vuorovaikutusta sekä palautteen antamista.

Tulokset on käyty jo läpi opettajakunnan keskuudessa, mutta ne käydään vielä läpi myös oppilaiden kanssa sekä vanhempien kanssa vanhempainillassa.

Reisjärvellä tilanne oli päinvastainen, luku putosi viime kyselyn yli 16 prosentista alle kolmen.

– Olemme pyrkineet tarttumaan tähän kaikin keinoin. Meillä on käytössä KiVa koulu -ohjelma, olemme järjestäneet ryhmäytymispäiviä ja hankkineet luennoitsijoita. Aihetta on käsitelty myös luokanvalvojien tunneilla, kertoo Reisjärven yläkoulun rehtoriMarkku Puronhaara.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Alakouluissa kerran viikossa koulukiusaamista kokevien prosentti on yläkoulua suurempi. Koko maan 4. ja 5. luokkalaisista kiusaamista kokee vähintään kerran viikossa 7,2 prosenttia oppilaista. Keski-Pohjanmaalla luku on 6,8.

Ilmiöön saattaa Katja Kiviojan mukaan vaikuttaa se, että alakoulujen oppilaat voivat kokea kiusaamiseksi sellaisenkin, mitä yläkoululainen taas ei koe.

– Voi olla, että lapsella on ollut riitaa parhaan kaverin kanssa, ja hän kokee sen kiusaamiseksi. Kun olen kiertänyt kunnissa puhumassa tuloksista, on tullut esiin, että kyselyn jälkeen lapset ovat saattaneet kysyä, että mitä kiusaamisella tarkoitetaan, kertoo Kivioja.

Kivioja ei vähättele kiusatuksi kokemisen tunnetta, mutta lasten tunnetaitojen kehittämiseen on syytä panostaa.

– Esimerkiksi jo varhaiskasvatuksessa nousee esiin tilanteita, että lapsi kokee kiusaamiseksi sen, jos toiset lapset eivät suostu leikkimään hänen haluamallaan tavalla. Tämä kertoo siitä, että tarvitsemme entisestään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.

Kiviojan mielestä kiusaamisen yhteydessä on aiheellista mainita some, joka mahdollistaa paljon niin hyvässä kuin pahassa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustojen mielestä some-kiusaamista tulisi käsitellä ja valvoa enemmän.

Nuorten päihteiden, tupakan ja nuuskan käytön suhteen tilanne Keski-Pohjanmaan maakunnassa ei näytä Kiviojan mukaan huolestuttavalta kyselyn tulosten perusteella.

– Joskus tosin indikaattorit saattavat olla ristiriidassa paikkakunnalta saadun kokemustiedon kanssa. Indikaattoreiden mukaan nuorten asenteet esimerkiksi päihteiden osalta ovat pääsääntöisesti kiristyneet, mutta kokemustieto alueella on toinen. Aikuiset kuin myös nuoret itse ovat nostaneet huolenaiheeksi myönteisen asenteen erityisesti huumeisiin, ja että huumeiden saatavuus omalla paikkakunnalla koetaan entistä helpommaksi, kertoo Kivioja.

– Tämäkin on sellainen seikka, johon meidän on syytä reagoida jo nyt, ennen kuin indikaattorit kertovat jostain isosta ongelmasta.

Kiviojan mukaan positiivista kouluterveyskyselyn tuloksissa Keski-Pohjanmaalla on muun muassa se, että nuorten keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa on parantunut.

Monissa kyselyn vastauksissa saattaa olla isoja kuntakohtaisia eroja. Koulukohtaiset tulokset toimitetaan kuntiin marraskuun lopulla.

Kommentti

FAKTA

Koulu-terveyskysely

THL toteuttaa kyselyn joka toinen vuosi.

Kyselyyn osallistuvat perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokan oppilaat ja heidän huoltajansa, perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaat, lukiokoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden, alle 21-vuotiaat opiskelijat.

Tuottaa seurantatietoa mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä