Paikallisuutiset

Maanantaina vietetään taas "kateuspäivää" – Rikkaat rikastuivat Keski-Pohjanmaalla kuluvalla vuosikymmenellä: Lue, ketkä ovat nousseet verolistojen keulille Keskipohjanmaan levikkialueella viime vuosina

Tapio Lehtinen

”Kohta vain lottoaminen kannattaa”.

Näin tokaisiMikael Albäck Keskipohjanmaan veropäivän haastattelussa neljä vuotta sitten.

Pakkausmateriaaleja Teerijärvellä valmistavan Rani-Plastin omistajat olivat jälleen tilaston kärkipäässä.

Yrityksen johto kantaa kovan vastuun ja kovasta työstä pitää maksaa. UPM:n entinen varatoimitusjohtaja Martin Granholm

Albäck oli sillä kerralla tienannut veronalaista ansiota noin 2,5 miljoonaa euroa. Ulrika-siskolla oli hieman yli 2 miljoonan euron tulot.

Lottoamiseen liittyvä vertaus oli tietenkin vain sarkastinen heitto. Hän kritisoi suomalaista verojärjestelmää, koska se kannustaa ottamaan osinkoja.

Samassa haastattelussa hän tiesi kertoa, että Suomeen oli sinä vuonna tullut 39 lottomiljonääriä.

Vaikka Albäckin mielestä Suomessa on vaikea rikastua muuten kuin lottoamalla, se onnistuu myös tehtaan pyörittämisellä.

Mikael Albäckin vuosikymmenen aikana ansaitsemat veronalaiset ansiot kohoavat yhteensä lähes 22 miljoonaan euroon, suurin osa pääomatuloista.

Mikael ja Ulrika Albäckin nimet ovat tulleet Keskipohjanmaan lukijoille tutuiksi veropäivänä eli ”kansallisena kateuspäivänä”, joka koittaa jälleen ensi maanantaina.

Mutta he eivät ole yksin.

Kalajokilaakson veropörssiä on hallinnut kolme sieviläistä perheyrityssukua: Takaset, Jokiset ja Ojalat. Kärjestä on varmuudella löytynyt Scanfilin omistaja Jorma Takanen. Viime vuoden veropäivänä hän vei ykköspaikan 10,2 miljoonan tuloillaan.

Pienellä Keski-Pohjanmaalla pääsee kärkeen hieman helpommin.

Finweldin omistaja Matti Laitinen on ollut kestomenestyjä, samoin veteliläisen Nykäsen Peltisepänliike Oy:n omistajat Jukka ja Matti Nykänen.

Tuttuja nimiä ovat myös kiinteistöbisneksellä vaurastunut John Westman, sekä venefirma Finn-Marinin omistajat Osmo Roukala ja Jarmo Kinnunen.

Pietarsaaren seudun tulokärjessä kuluvan vuosikymmenen alussa oli liikemies Caj-Anders Skog, kunnes pedersöreläinen toimitusjohtaja Leif Källman meni piikkipaikalle.

Kymmenen vuotta sitten yrityskaupat näkyivät Kokkolan verotuloissa.

Kaupungin suurimmat tulot keräsi Häggblomin veljekset, jotka myivät yrityksensä. Veljeksistä kolmen pääomatulot kohosivat 2,8 miljoonaan euroon.

Seuraavana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa verotilastot pelkästään maakuntakohtaisesti, eikä eniten ansainneiden kohdalla mainittu kotipaikkakuntaa. Verohallitus perusteli uudistusta ihmisten turvallisuudella.

Pääomatuloissa on tapahtunut huomattavaa kasvua kuluvan vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2010 Keski-Pohjanmaalla eniten pääomatuloja ansainneiden kymmenen kärjen listalla keskiarvotulot olivat 270 361 euroa, viime vuonna 991 120 euroa.

Ansiotuloissa ei ole tapahtunut yhtä suurta muutosta.

Yhdeksän vuotta sitten eniten ansaitsi kokkolalainen Markku Anttila 388 559 euron ansioillaan. Viime vuonna kärkipaikan vei KPO:n toimitusjohtaja Kim Biskop 409 535 euron ansioillaan.

Vuonna 2010 ansiotuloissa Keski-Pohjanmaan kymmenen kärjen keskiarvo oli 285 488 euroa, viime vuonna 302 818 euroa.

Tavalliseen tapaan aivan pörssikärjen takana tulee liuta isojen yritysten toimitusjohtajia, lääkäreitä, asianajajia ja apteekkareita. Näistä ammattiryhmistä listalle voi nousta naisiakin, kuten tapahtui vuonna 2016.

Tuolloin apteekkariRiitta Laitila nousi Keski-Pohjanmaan verotilastossa kolmospaikalle 438 000 euron kokonaistuloilla. Hän oli jäänyt eläkkeelle apteekkihommista ja myi apteekkinsa, mikä selitti hulppeat ansiot.

– Osaltaan apteekkarien tulotaso johtuu pykälistä. Apteekit eivät Suomessa voi olla osakeyhtiöitä.

Laitilan mukaan tästä aiheutuu ”pieni tuloharha”, kun yrityksen tulos kirjataan yhden henkilön, apteekkarin kontolle.

Eläkeläisjohtajatkin pääsevät joskus ansiotulolistan kärkeen.

Pietarsaarelainen UPM:n entinen varatoimitusjohtajaMartin Granholm on ollut usein jopa tuloykkönen.

– Yrityksen johto kantaa kovan vastuun ja kovasta työstä pitää maksaa, Granholm sanoi Keskipohjanmaan haastattelussa vuonna 2013.

Tuolloin hänelle kertyi eläketuloja reilut 400 000 euroa.

Yrityskaupat voivat tuottaa yllätysnimiä. Kaksi vuotta sitten pääomatulojen listalla toiseksi sijoittui kokkolalainenBengt Djupsjöbacka, joka myi ammattikäyttöön pesuaineita valmistavan Kemvit -yhtiönsä.

– Eihän tuosta summasta tule kuin vähän yli 36 000 euroa vuodessa, kun sen jakaa kaikille työvuosille. Kuittasin vain yhtenä vuonna koko elämäntyöni, hän totesi.

Lue Tiina Ojutkankaan pääkirjoitus samasta aiheesta. Miksi verotietoja julkaistaan Keskipohjanmaassa?