Paikallisuutiset

On aika kattaa lintujen oma seisova pöytä – Kokkolalainen lintuharrastaja Terho Taarna tietää, mistä linnut pitävät: "Ne eivät yleensä ylenkatso sitä, millaisissa astioissa ruoka on tarjolla"

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaan verkossa keskiviikkona 6.11.

Automaatit täyteen auringonkukansiemeniä, talipallot telineeseen ja rasvatanko oksalle roikkumaan. Kokkolalainen lintuharrastajaTerho Taarna tietää, mistä linnut pitävät.

– Viherpeipot ja punatulkut tykkäävät auringonkukansiemenistä, keltasirkut ja varpuset kaurasta, tiaiset ja pikkuvarpuset talipalloista ja tikat silavasta, Taarna luettelee.

Käytännössä lintujen ruokkiminen on hyvin helppoa: tarvitaan vain sopiva paikka ja riittävästi ruokinta-automaatteja. Kun ruoan laittaa perinteisen lintulaudan sijasta automaattiin, ruoka ei lopu jatkuvasti kesken eikä lintujen tarvitse nokkia vettyneitä siemeniä.

Eivätkä linnut yleensä ylenkatso sitä, millaisissa astioissa ruoka on tarjolla.

– Automaatteja saa kaupasta muutamalla eurolla ja voihan niitä tehdä itsekin. Eivätkä linnut yleensä ylenkatso sitä, millaisissa astioissa ruoka on tarjolla.

Lintujen talviruokinta aloitetaan silloin, kun maa alkaa jäätyä, ja sitä jatketaan koko talven ajan. Ruoka taas valitaan lintulajien mukaan: mitä monipuolisempaa ruokaa on tarjolla, sitä enemmän erilaisia lajeja ruokintapaikalla voi nähdä.

Taarnan suuren kuusen suojista löytyvä ruokintapaikka on tähän aikaan vuodesta vielä hiukan keskeneräinen. Auringonkukansiemenet, talipallot ja rasvatangot ovat jo paikoillaan, mutta kauraa Taarna alkaa tarjoilla vasta sitten, kun keltasirkut tulevat metsästä pihamaalle. Suolattoman silavan hän laittaa esille kovilla pakkasilla.

– Periaatteessa tällainen suojainen paikka on hyvä, jotta linnut voivat lentää syömään oksille, mutta ei suojaisuus ole mitenkään välttämätöntä. Eihän uusien talojen pihoilla edes kasva puita!

Taarnan mukaan linnut kyllä tulevat ruoan perässä paikalle kuin paikalle: onhan niillä nimittäin koko päivä aikaa etsiä sopivaa suuhunpantavaa.

Taarna aloitti itse lintujen ruokkimisen jo pikkupoikana 80-luvulla. Siitä lähtien hän on ollut hyvin kartalla Suomessa pesivän ja talvehtivan linnuston tilanteesta.

Nykyään pikkuvarpuset ovat yleisempiä kuin tavalliset varpuset, hömötiaisia tuskin näkee ja talitiaiset sen kun vain porskuttavat menemään.

– 80-luvulla sellainen lintu kuin viherpeippo yleistyi kovasti, mutta yhtenä talvena koko laji vain katosi. Nyt viherpeippojen kanta on kuitenkin jo palautunut.

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää tänne talveksi. Taarnan mukaan talviruokinnalla ei kuitenkaan ole juuri minkäänlaista tekemistä lintukantojen muutosten kanssa. Itse asiassa useimmat lintulajit pärjäisivät jopa kokonaan ilman ihmisten tarjoamaa ravintoa.

– Mutta kun niitä on niin mukava ruokkia ja katsella! Ja totta kai ruokinta parantaa aina talvehtivien lajien selviytymismahdollisuuksia.

Mutta mitä kuuluu mandariinisorsalle?Komealla höyhenpuvullaan koreileva mandariinisorsa bongattiin Suntin varrelta huhtikuussa. Sen jälkeen lintu nähtiin muun muassa Trullevin, Morsiussaaren ja Pikiruukin alueilla.

Keväällä koiras yritti pariutua sinisorsanaaraan kanssa, mutta risteymäpoikasista ei saatu havaintoja.

Koska mandariinisorsa näytti viihtyvän Suntin sinisorsaparvessa, monet toivoivat, että lintu jäisi talvehtimaan Suomeen. Nyt näyttää kuitenkin käyneen toisin.

– Mandariinisorsa nähtiin Pikiruukin lammella vielä syyskuussa, mutta nyt siitä ei ole saatu havaintoja enää neljään viikkoon, Taarna kertoo.

Aasialaisen linnun alkuperäinen pesimäalue on Kiinassa ja Japanissa. Karanneet häkkilinnut ovat muodostaneet pesimäkannan Eurooppaan. Suomessa pesimäkantaa ei kuitenkaan ole koskaan ollut.

Taarnan mukaan mandariinisorsasta ei ole tehty Suomessa yhtään varsinaista talvihavaintoa: vuoden viimeiset havainnot ovat joulukuun alkupäiviltä ja ensimmäiset maaliskuulta. Todennäköisesti mandariinisorsa on siis lähtenyt viettämään talvea lämpimämmille seuduille.