torstai 12.12.2019 | 23:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Osakesäästötili tulee – Tässä eriteltynä kenelle uusi tilimuoto sopii ja kenelle ei?

Veronmaksajain Keskusliiton järjestämä veroilta sijoitusverotuksesta keräsi salintäydeltä kuulijoita Kokkolassa.

Hannu Lehto Keskipohjanmaa
Ma 11.11.2019 klo 07:30 [päivitetty ma 08:47]

Eduskunnan toukokuussa juridisesti sinetöimä osakesäästötili on saanut laajasti julkisuutta eri medioissa. Uutta piensijoittajien tilimuotoa synnytettiin sillä perusteella, että tavallisten pulliaisten sijoittaminen helpottuu ja yksinkertaistuu.

Mitä osakesäästötili sitten tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita? Jos ihan periaatteista lähtee, niin osakesäästötilin voi avata kuka tahansa suomalainen henkilö, periaatteessa alaikäinenkin, mutta kukin voi avata vain yhden tilin. Viranomaiset ovat päättäneet peräti kymmenen euron päiväkohtaisen veron jokaiselta tililtä, mikäli omistaa kaksi tiliä.

Viikolla Kokkolassa järjestetyssä veroillassa luennoinut Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Harri Rajala käyttää osakesäästötilistä nimitystä kuori, joka sisältää sekä perinteisen talletustilin että arvo-osuustilin.

– Tälle tilille voi siirtää ja nostaa rahaa periaatteessa kuten normaalilta tililtäkin sillä erolla, että siirtää voi maksimissaan 50 000 euroa. Ja aina, kun tililtä nostaa varoja, tulee maksaa veroa siinä suhteessa, mitä koko osakesäästötilin pääomatulot ovat, Rajala kertoo.

Hänen mukaansa osakesäästötilin ”kuoren” hienous on siinä, että niin kauan kun eurot pyörivät kuoren sisällä, veroja ei mene lainkaan. Eli vaikka saa osinkoja ja ne sijoittaa uudestaan, niin osingoista ei mene veroja. Parhaiten osakesäästötili toimii pitkäaikaisessa sijoittamisessa, missä ei ole tarvetta nostaa varoja vuosikausiin.

– Osakesäästötilille voi hankkia pörssilistattuja osakkeita palveluntarjoajan, esim. pankin hankintakulut maksamalla aivan kuten nykyisille perinteisille arvo-osuustileille, mutta uuteen tilimuotoon ei voi hankkia rahastoja.

Rajalan mukaan osakesäästötilin verotuksessa on kaksi kohtaa, joiden perusteella se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto lyhytaikaisille sijoituksille eikä sijoituksille ulkomaisiin yhtiöihin.

– Nykyisen arvo-osuustilin kautta tavallisen osakesäästäjän pörssiyhtiöstä saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia (isommista summista 34%). Osakesäästötililtä varojen nostamisen hetkellä verovapaata osuutta ei ole ollenkaan, joten veroa joutuu maksamaan enemmän.

– Ulkomaisten osakkeiden kohdalla maasta riippuen osingonmaksun hetkellä voidaan sijoittajalta periä esimerkiksi 15 prosentin lähdevero. Vanhalla kaavalla lähdevero yleensä hyvitetään Suomen verotuksessa.

Käytäntöä ulkomaisten osakkeiden osinkojen lähdeverosta osakesäästötileille ei ole vielä muodostunut, mutta Rajala uskoo, että vaikka lähdevero joskus palautettaisiinkin sijoittajalle, siitä pitäisi maksaa vero. Eli lyhyesti sanottuna: ulkomaisten yhtiöiden osinkojen verotus on rankempaa osakesäästötilillä kuin vanhan kaltaisella arvo-osuustilillä.

Veroasiantuntija Rajalan mukaan osakekauppojen mahdollisten tappioiden verovähennyksen osalta osakesäästötilille on erilaiset säädökset kuin normaalille arvo-osuustilille.

– Osakesäästötilillä tappion voi käytännössä vähentää vasta siinä vaiheessa, kun tilin lopettaa. Vähennyskelpoisena tappio säilyy kymmenen vuotta. Nykyisellä arvo-osuustilillä tappion voi vähentää heti sinä vuonna, kun tappiolliset myynnit on tehnyt, mutta vähennyskelpoisuus kestää vain viisi vuotta.

Ensimmäisten palveluntarjoajien joukossa osakesäästötilin maksuista ja avaamisesta ovat kertoneet Nordea, Nordnet, Danske Bank ja Mandatum. Odotettavissa on, että muita finanssitaloja julkistaa omia osakesäästötilipalvelujaan myöhemmin.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »