torstai 12.12.2019 | 23:37
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Työministeri Timo Harakan mukaan Suomi tarvitsee työntekijöitä ulkomailta, eikä se ole keneltäkään pois: "Jokainen on tervetullut työskentelemään, opiskelemaan ja perustamaan perheen"

Tapio Lehtinen Keskipohjanmaa
Ma 11.11.2019 klo 20:17 [päivitetty ti 06:48]

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

KOKKOLA

Työministeri Timo Harakka (sd.) kiertää talven aikana eri puolilla maata tutustumassa TE -keskusten toimintaan ja vastaamassa yleisön kysymyksiin. Maanantaina oli Pohjanmaan TE -keskuksen vuoro saada ministeri vieraakseen.

– Mikäs työministerin on käydessä alueella, jossa on Suomen alhaisin työttömyysprosentti. Yt -uutisista huolimatta iso kuva on se, että alue voi hyvin, sanoi Harakka

Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyys ja vähintään 60 000 uutta työllistä. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli syyskuussa 72,7 prosenttia.

– Pohjanmaalla puhutaan jo 80 prosentista, ja sekin on vain välitavoite, totesi Harakka.

Esimerkiksi osatyökykyiset ja yli 55-vuotiaat työttömät ovat tarpeellinen resurssi, jonka potentiaalia ei ole osattu riittävästi hyödyntää.

– Samalla pitää huolehtia, etteivät nuoret syrjäydy. Meillä on edelleenkin kokonaisen ikäluokan verran eli 60 000 nuorta vaarassa syrjäytyä.

Monin paikoin Suomea kärsitään kohtaanto-ongelmasta: työttömät ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan. Hallitus tarjoaa lääkkeeksi nopeavaikutteista yritysten tarpeista lähtevää muunto-, täydennys- ja rekrytointikoulutusta.

Nopeavaikutteiseen koulutukseen on myönnetty lisämäärärahaa ensi vuoden budjettiin.

– Ensimmäisenä helpotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulaa, koska siellä on tarve suurin. Myös varhaiskasvatukseen tuodaan lisää työntekijöitä, lupaa Harakka.

Harakan mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on lähtenyt ripeästi liikkeelle työllistämistoimissaan, mutta lainsäädäntö vie oman aikansa

Kuntakokeilussa halutaan vahvistaa kaupunkien roolia työllisyyspalveluissa siten, että TE -toimistojen vastuita siirretään kaupungeille. Toinen työllistämiskeino on palkkatukiuudistus.

– Ruotsissa palkkatukeen käytetään viisinkertainen summa bruttokansantuotteeseen verrattuna. Suomessakin palkkatukea voisi yksinkertaistaa, laajentaa ja tehdä entistä houkuttelevammaksi, sanoo Harakka.

Suomessa työllisyysaste on matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa se on 78 prosenttia.

– Ruotsi on yltänyt merkittävään saavutukseen, kun otetaan huomioon miten paljon enemmän siellä on maahanmuuttajia.

Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia työperäisen maahanmuuton edistämisestä. Työlupien käsittelyaikojen lyhentäminen on niistä yksi.

– Tätä työtä on tehty koko syksy niin, että käsittelyajat saataisiin vuodenvaihteesta alkaen lyhemmäksi.

Hallituksen tavoitteena on saada Suomi näyttäytymään kilpailukykyisenä ja haluttavana maana niiden maiden rinnalla, jotka kilpailevat parhaasta ja osaavasta työvoimasta.

– Suomen täytyy parantaa vetovoimaansa tässä kilpailussa sellaisia maita vastaan, joilla on edullisempi ilmasto ja joissa puhutaan maailmankieltä, sanoo Harakka.

– Meidän pitää pystyä selkeästi kertomaan maailmalle, että jokainen on tervetullut työskentelemään, opiskelemaan ja perustamaan perheen.

Suomi tarvitsee Harakan näkemyksen mukaan ihmisiä työelämään sekä kotimaasta että ulkomailta. Samalla hän korostaa, että julkisessa keskustelussa on tehtävä ero turvapaikanhakijoiden ja työperäisen maahanmuuton välillä.

– Vaasa ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä vetovoimaisista kaupungeista, joissa on paljon kansainvälisiä ammattilaisia hyväpalkkaisissa työtehtävissä. Tätä vetovoimaa pitäisi lisätä kaikkialle Suomeen.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrää on lisättävä, koska siitä joukosta saadaan luontevasti ammattimaista työvoimaa suomalaisiin yrityksiin. Harakan mielestä on murheellista, että moni ulkomainen opiskelija on jättänyt Suomen heti valmistumisen jälkeen.

– He ovat kuitenkin jo tottuneita räntään ja kaamokseen, ja osaavat hieman kieltä. Tässä on parantamisen varaa.

Oleskeluluvan voimassaoloaikaa on jatkettu kahteen vuoteen, jotta työnantajille jäisi enemmän aikaa löytää ulkomaisten opiskelijoiden joukosta päteviä työntekijöitä.

Harakan mielestä kielivaatimuksistakin voisi hieman joustaa. Jokaisen työntekijän ei tarvitse puhua ihan täydellistä suomea tai ruotsia.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »