Paikallisuutiset

Raiko Karvonen Ylivieskasta on tradenomi, karaokelaulaja ja mielenterveyskuntoutuja – Suvaitsevassa Suomessa sen ei pitäisi olla ongelma, mutta lue mitä ennakkoluuloja ja vastoinkäymisiä Karvonen on kohdannut

YLIVIESKA

Raiko Karvonen, 45, istahtaa levollisin mielin keinutuoliin laulamaan karaokea Ylivieskan Mielikkitalon kerhotiloissa.

– Tämä on kiva paikka. Juuri sellainen mitä tarvitaan. Jos tätä ei olisi, puuttuisi Ylivieskasta paljon, Karvonen kehuu lähinnä mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua matalan kynnyksen kokoontumispaikkaa aivan kaupungin keskustassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Mielikissä voi pelaamisen lisäksi syödä lounaan ja tavata tuttuja. Päivittäinen käynti täällä jäsentää tärkeällä tavalla minun päivärytmiäni, Karvonen tuumaa.

Kiusaaminen oli rankkaa, eivätkä opettajatkaan saaneet sitä loppumaan. Raiko Karvonen, Ylivieska

Karvonen on ihan tavallinen suomalainen keski-ikäinen mies. Hän asuu yksin kerrostalossa, käy morjestamassa kavereita ja pelaa heidän kanssa lautapelejä ja laulaa karaokea. Toisaalta harvinaisempaa on se, että hän lukee mielellään tietokirjallisuutta ja katselee keskivertoa vähemmän televisiota.

Raiko Karvonen on myös intohimoinen futari. Hän on aikuisiällä pelannut 5:nnessä ja 6:nnessa divisioonassa.

– Nykyään en enää itse pelaa jalkapalloa, mutta seuraan lajia tiiviisti. MM- ja EM -kisat katson varmasti ja muun muassa Englannin liigaa seuraan tarkkaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tätä nykyä Karvonen on työkyvyttömyyseläkkeellä kuten noin 145 000 suomalaista. Monen muun mielenterveyskuntoutujan tavoin hän asuu yksinään ja hänen sosiaaliset kontaktinsa ilman Mielikkiä olisivat vähissä.

– Niin, ilman tätä Mielikkiä, päiväni olisivat varsin yksitoikkoisia. Mielikin avulla rytmi ja rutiini pysyvät hallussa ja vointini on parempi kuin moneen vuoteen.

Vuosien varrella Karvonen on kehittänyt itseään koulun penkillä. Hänellä on merkonomin ja tradenomin tutkinnot sekä läpikäytynä sekä myynnin että yrittäjän ammattitutkinnot. Näiden lisäksi hän on opiskellut yhtä sun toista ammattitaitoa kehittävää.

Silti sairaudestaan johtuen Raiko Karvonen ei ole kuntoutunut niin hyvin, että olisi voinut mennä töihin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Nyt tuntuu pitkästä aikaa siltä, että minulla olisi voimia ottaa vastaan osa-aikaista työtä. Mistä sellaisen sitten löytäisi, on toinen pulma. Antti Rinteen hallitus puhuu paljon osatyökykyisten työllisyyden lisäämisestä. Siksi odottelen nyt, josko jotain ilmaantuisi. Mieluiten ottaisin vastaan tavallista osa-aikatyötä, sillä avotyö ja työkokeilut ovat niin heikosti palkattuja, Karvonen miettii.

Karvonen oli vuonna 2013 runsaat kaksi kuukautta avotyössä. Työsuhdetta ei jatkettu ja se otti todella koville.

– Motiivi etsiä työtä katosi täysin. Kesti näin kauan, ennen kuin sain koottua itseni.

– Mielestäni onnistuin ihan hyvin, mutta työnantajan mukaan en ollut oppinut riittävästi tekemään sitä työtä. Nyt tästä kokemuksesta viisastuneena toivoisin, että työnantajat suhtautuisivat mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen vakavasti: myönnän avoimesti, että useat meistä tarvitsevat tavallista enemmän tukea, kannustusta ja opastusta, nimen omaan opastusta ja palautetta. Monelle pitkään töistä poissa olleelle työelämätaidot eivät voi olla heti alussa hyvät, Karvonen miettii.

– Mutta kyllä meistä monesta osatyökykyisestä työmiehiä ja -naisia saisi. Pitää vain löytyä kullekin sopiva työ. Samalla tulee varmistaa alusta alkaen, että työ sujuu. Palautteen saanti on ensiarvoisen tärkeää. Jos palautetta ei tule, ei ihminen voi myöskään kehittyä työssään.

Varsinaisesta sairaudestaan Raiko Karvonen ei halua puhua. Se on ollut hänen riesanaan jo pitkään. Avoin ja jämäkän oloinen mies miettii ongelmiensa juontavan juurensa lapsuusvuosiin Pyhäjärven yläasteelle.

– Minua koulukiusattiin todella paljon ja pitkään, eikä apua tullut mistään suunnasta. Kukaan ei tietenkään varmuudella voi sanoa, johtuuko sairauteni siitä vai mistä, mutta niin olen miettinyt, että noilla vuosilla oli suuri merkitys. Kiusaaminen oli rankkaa, eivätkä opettajatkaan saaneet sitä loppumaan. Olin usein todella yksinäinen ja ahdistunut.

Myös kodissa oli ristiriitoja, mutta nyt välit ovat taas kunnossa.

Pyhäjärvellä Raiko Karvonen hakeutui terapiaan, jossa hän kävi säännöllisesti kerran kuukaudessa.

Muutettuaan kymmenisen vuotta sitten Ylivieskaan ja Kallion palveluiden piiriin hän on käynyt terapiassa satunnaisesti.

– Jälkikäteen mietittynä aivan liian harvoin. Se on varmasti haitannut minun kuntoutumistani. Toisaalta nyt kun kysyit, ei minulta ole koskaan tiedusteltu, haluaisinko tulla useammin puhumaan ongelmistani. Me mielenterveyskuntoutujat olemme arkoja ja aloitekykymme on usein alentunut. Hoitohenkilökunnan kannattaisi rohkeasti kysyä, miten voimme ja mitä palvelua haluaisimme lisää, Raiko Karvonen kertoo.

Fakta

Mielenterveyden ongelmat kasvussa

Joka viides sairastaa mielenterveyden häiriötä

Joka viides ollut joskus masentunut

Alle 30-vuotiaista 12 853 työkyvytön mielenterveyden ongelmasta

Vastaava luku vuonna 2000 noin 6300

3,1 miljoonaa mielenterveyshuollon avokäyntiä vuonna 2017

Vuonna 2015 avokäyntejä 2,6 miljoonaa

Laitoshoidossa vuonna 2015 1,2 miljoonaa vuorokautta

Vuonna 2017 laitoshoidossa 1,0 miljoonaa vuorokautta

Lähteet: Mielenterveys ry, THL

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä