Paikallisuutiset

Halsualainen Jenni Kentala on tehnyt erikoiskasvien viljelystä liiketoimintaa, toholampilainen Rainer Wennström puolestaan viljelee huvikseen: "Siellä pellolla on niin mukava olla"

KOKKOLA

HalsualainenJenni Kentala ja toholampilainenRainer Wennström kuuntelivat erikoiskasvien viljelyä käsittelevää luentoa mielenkiinnolla Kokkola Material Week-seminaarissa.

Wennströmillä ja Kentalalla on kokemusta erikoiskasvien viljelystä, toisin heidän lähtökohtansa ovat erilaiset.

Wennström on Oulun Steiner-koulun perustaja. Eläkkeelle jäätyään hän muutti pieneen mökkiin synnyinkunnalleen, ja ryhtyi viljelijäksi.

Markkinat ovat maailmalla miljardiluokkaa. Aalto-yliopiston vararehtori Pekka Oinas

– En minä mitään tuottoa hae. Siellä pellolla on vain niin kiva olla, sanoo Wennström.

Jyväskylän yliopistossa biologiaa lukeneen Jenni Kentalan isä Kimmo lukeutuu erikoiskasvien viljelyn uranuurtajiin Suomessa.

Jenni Kentala viljelee erikoiskasveja hehtaarin suuruisella peltoalalla, pääosin ruusujuurta.

– Ensimmäiset ruusujuuret istutettiin kolme vuotta sitten. Nyt on tarkoitus istuttaa lisää, hän kertoo.

Kentalan mukaan seuraavaksi pitää miettiä koneistusta, koska käsityön rooli on tällä hetkellä liian suuri. Osuuskuntakin on perusteilla.

– Tarvitsemme vielä lisää kiinnostuneita viljelijöitä, että toiminnasta saataisiin oikeasti kannattavaa ja tähän uskaltaisi lähteä mukaan, sanoo Kentala.

Keski-Pohjanmaalla on tällä hetkellä noin kymmenen erikoiskasvien viljelijää. Osuuskunta on perusteilla lähiaikoina.

– Olemme alueella, jossa on isoja lypsykarjatiloja. Monet pikkuisen naureskelevat meille, että tuleeko tuosta mitään. Heillä on silmissä vain se miljoonanavetta ja sata hehtaaria peltoa. Pitäisi saada MTK:kin uskomaan, että pienilläkin tiloilla on mahdollista elää, sanoo Kentala.

Aalto-yliopiston viiden hengen maisteriryhmä on tehnyt kartoitusta erikoiskasvien jalostusmahdollisuuksista Non-Wood Forest Products -projektissa, joka on osa vuoden mittaista kurssikokonaisuutta.

Hankkeen puitteissa ryhmä tekee luonnontuotealan markkinakartoituksia ja tuotantoprosessien toteutettavuus- ja kannattavuusarviointeja.

Ryhmä esitteli hankkeensa tuloksia ammattikorkeakoulu Centriassa järjestetyssä Novelbaltic-seminaarissa. Opiskelijat ovat arvioineet kolmen erikoiskasvin viljely- ja jalostusmahdollisuuksia Keski-Pohjanmaalla.

Aalto-yliopiston professorinPekka Oinaan mukaan erikoiskasveissa piilee paljon mahdollisuuksia.

– Markkinat ovat maailmalla miljardiluokkaa, koska luonnontuotteita käytetään erilaisiin tarpeisiin. Niitä voidaan käyttää ravintolisinä, lääkeaineina ja kosmetiikassa, Oinas mainitsee.

Centriassa on jo aiemmin tehty erikoisviljelijöiden kanssa yhteistyötä.

– Kemiallisilla menetelmillä on määritelty erikoiskasvien pitoisuuksia Euroopasta tulevia ostajia varten, koska he haluavat tietää kuinka arvokasta raaka-aine on ja kuinka korkeat tehoainepitoisuudet niissä on, sanoo Centrian TKI-koordinaattoriLeena Favén.

Keski-Euroopasta tulevat ostajat haluaisivat saada taimenet kotikonnuilleen ja viljellä niitä itse paikan päällä. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen olisi järkevämpää jalostaa tuote Suomessa.

– Sitä kautta saataisiin työpaikkoja lähialueelle, sanoo Favén.

Kilo marjoja maksaa vain muutaman euron, mutta lopputuotteeksi jalostettuna hinta voi kivuta jopa tuhansiin euroihin. Tällöin tuotteesta saatava lisäarvo jää Suomeen.

Favénin mukaan Suomi pystyy kilpailemaan halvempia maita vastaan vain korkeatasoisilla premium -tuotteilla. Suomen kovimpia kilpailuvaltteja ovat puhtaus ja aitous.

Opiskelijat ovat vertailleet sitä, millaisilla prosessointimetodeilla saadaan aikaan mahdollisimman korkeatasoinen ja puhdas tuote.

He päätyivät niin sanottuun ylikriittiseen uuttoon, jossa ei tuoteta hiilidioksidia vaan käytetään sitä. Ylikriittinen hiilidioksidi ottaa biomassasta talteen aktiiviset aineet. Teknologia ei ole uusi. Sitä on käytetty muun muassa kofeiinittoman kahvin valmistukseen.

– Tällaiseen tarkoitukseen sitä on kuitenkin käytetty vähän, kertoo Oinas.

Suomessa markkinat ovat vielä pienet, mutta maailmalla kasvuennuste on suuri, esimerkiksi Kiinassa.

Opiskelijat ovat tutkineet kolmea kasvia: maraljuurta, väinönputkea ja ruusujuurta. Kaikkia kolmea kasvia viljellään Keski-Pohjanmaalla koemielessä. Tarve tutkimukseen on tullut paikallisilta viljelijöiltä.

Aalto-yliopiston hanke on sisältänyt paljon muutakin kuin markkinatutkimusta. Hankkeessa on selvitetty myös tehtaan tuottavuutta ja kustannuksia. Tuotteiden jalostaminen Suomessa vaatii tehtaan.

Opiskelijat ovat käyneet läpi koko prosessin ja siinä tarvittavat laitteet, kertoo Valpuri Happo, yksi opiskelijaryhmän jäsenistä.

– On selvitetty, miten paakussa oleva juuri pestään, raastetaan ja kuivataan, minkä näköiseen kolonniin biomassa laitetaan ja minkä tyyppisellä korkeapainepumpulla nostetaan hiilidioksidin paine kahteensataan asteeseen, kertoo Happo.

Otaniemeen on rakennettu tarkoitusta varten laitteisto.

Euroopassa on useita alan yrityksiä, joista monet ovat toimineet jo kolmekymmentä vuotta.

– Ne ovat kannattavia yrityksiä, joissa voi olla satakin ihmistä töissä, ja joilla on laajat tuoteportfoliot. Meillä ei ole vielä tällaista perinnettä Suomessa. sanoo Favén.

Hänen mukaansa erikoiskasvien viljely tuo työtä sinne, missä perinteinen maanviljely ei kannata. Maaseudun ei tarvitse autioitua.