Paikallisuutiset

Voisiko Keskuskenttä olla sittenkin ratkaisu Kokkolan jalkapallo-olosuhteisiin? – Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylinen epäilee uuden jalkapallostadionin taloudellista järkevyyttä

KOKKOLA

Kokkolan kaupunginvaltuuston kokouksen ykkösaiheeksi nousi maanantai-iltana odotetusti tuloveroprosentin lasku.

Vielä enemmän palloiluväkeä kiinnosti Keskuskentän muutostöihin osoitetettavat 600 000 euroa, jotka käytetään lämmitettävän tekonurmen asentamiseen.

– Missään tapauksessa ei haluta panna vastakkain Keskuspuiston (= hybridiareenan) kehittämistä. Ne asiat tulevat marraskuun lopussa (ensi maanantaina) kaupunginhallitukseen ja joulukuussa periaatteellisella tasolla valtuustoon, määrärahan muutosesityksen tehnytPentti Haimakainen (kok.) korostaa.

En usko, että meillä on rahkeita laittaa 10–15 miljoonaa euroa hybridiareenan jalkapallo-osaan. Janne Ylinen Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtaja

Kylmää realismia kuitenkin on, että uusi, uljas jalkapallostadion ei Kokkolaan kovin nopeasti nouse.

– Vaikka miten nopeasti tehtäisiin päätöksiä, voi mennä vielä kaksi–kolme, neljä, jopa viisi vuotta. Sinäkin aikana olosuhteiden pitäisi olla kunnossa eikä tarvitsisi lähteä vieraisiin pelaamaan, Haimakainen perustelee.

Keskuskentälle rakennettiin KPV:n liiganousun jälkeen siirrettävät katsomot. Kun yleisöäkin oli monissa otteluissa kiitettävän runsaasti, kokonaisuudesta tuli runsaasti kehuja saanut tiivis, intiimi tunnelma, joka vertautui esimerkiksi Tampereen Tammelaan.

Entäpä jos Keskuskenttää kunnostettaisiin vieläkin enemmän. Voisiko se olla vaihtoehto hybridiareenan osaksi suunnitellulle jalkapallostadionille?

– Se on yksi varteenotettava mahdollisuus, jos iso hanke jostain syystä kaatuu. En halua asettaa näitä vastakkain, mutta hyvä tätäkin pohdintaa on käydä, Haimakainen sanoo.

Vuosia KPV:n hallituksessa istunut Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtajaJanne Ylinen on intohimoinen jalkapallomies. HalpaHalli oli päättyneellä kaudella KPV:n liigajoukkueen pääyhteistyökumppani. Yhteistyö on Ylisen mukaan myös jatkumassa.

Ylinen asettelee sanansa varovaisesti, mutta perusviesti on selvä. Hänen mielestään nyt kannattaisi tarkasti miettiä, onko hybridiareenasta järkevää tehdä jalkapallostadionin sisältävä, kymmeniä miljoonia euroja maksava kompleksi.

Vaiko sittenkin kunnostaa, ehostaa ja parantaa Keskuskenttää.

– Jalkapallostadion olisi käytössä vain 5–6 kuukautta vuodessa. Hybridiareena kokonaishankkeena on niin valtava kustannuserä, että täytyy miettiä onko se sen väärti, Ylinen miettii.

Erityistä aprikointia Ylisessä kuten hänen mukaansa myös kokkolalaisessa yrityselämässä laajemminkin aiheuttaa hybridiareenan osaksi suunnitellun sisäliikuntatilan/tapahtuma-areenan koko.

– Mielestäni meillä ei ole varaa tehdä tässä kaupungissa toista tai kolmatta Kampushallia.

Suunnitellusta sisätilasta tulisi siis näkemyksesi mukaan liian pieni?

– Juuri näin.

Kaupunginvaltuuston päätöstä osoittaa varat lämmitettävää tekonurmea varten Ylinen kiittelee. Se tarjoaa lähtökohdan kehittää Keskuskenttää edelleen.

– Pitäisi saada aikaan ratkaisu, että voisimme KPV:n, GBK:n ja muidenkin kanssa operoida Keskuskentällä seuraavien vuosien aikana.

Kokonaan uuden stadionin rakentamisen taloudellista pohjaa hän epäilee.

– En usko, että meillä on rahkeita laittaa 10–15 miljoonaa euroa hybridiareenan jalkapallo-osaan. Se ei ole kustannuksellisesti, tuottojen kannalta ja yleensä talouden näkökannalta järkevää. Järkevyyttä sen sijaan mielestäni olisi järjestää Keskuskentälle sellaiset puitteet, että ne mahdollistavat liigatason pelaamisen Kokkolassa.

Ylisen haarukoima 10–15 miljoonan euroa pohjaa Seinäjoen (13 miljoonaa euroa) ja Vaasan (16 miljoonaa euroa) stadioneiden hintaan.

Hän korostaa, että ”hankkeen osalta on tehty ansiokasta ja hyvää selvitystyötä”.

– Urheilupuiston kehittämistä kokonaisuudessaan pidän tosi tärkeänä, mutta onko siellä tulevaisuudessa megaluokan jalkapallostadion, sitä keskustelua kannattaa käydä pikkaisen vielä enemmän, Ylinen kannustaa.

Hän arvioi nyt tehtävien päätösten vaikuttavan pitkälle tulevaisuuteen Kokkolan vetovoimaan.

– Se taas vaikuttaa laajasti mielikuvaan Kokkolasta asuin-, opiskelu- ja työpaikkana.

Kokkolan kaupunginhallitus käsittelee hybridiareenasuunnitelmaa ensi maanantaina.

Kommentti