Paikallisuutiset

Kokkolan Hermeksessäkin maalivahtina pelannut Juuso Riksman on luonut työuraa ammattilaisurheilijuuden päätyttyä – Tärkeää on kouluttautua urheilu-uran aikana ja sen jälkeen

Monen huippu-urheilijan kohtalona on täydellinen tyhjyys aktiiviuran jälkeen. Putoaminen mustaan aukkoon vaanii varsinkin niitä, jotka eivät ole mitenkään varautuneet uran päättymisen jälkeiseen aikaan.

Parikymmentä vuotta jääkiekkoa huipputasolla pelannutJuuso Riksman (42) tietää ja tuntee huippu-urheilijan uran ja sen jälkeisen arjen. Riksman oli yhtenä alustajana Centrian opiskelijoiden järjestämässä urheilujohtamisen ja -markkinoinnin kurssiin liittyvässä Athlearn-hyvinvointiseminaarissa Kokkolassa keskiviikkona.

Juuso Riksman työskentelee nykyisin MTV:n C-Moren kuluttajaliiketoimintayksikössä myyntivalmentajana ja myyntipäällikkönä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tehtävänäni on muun muassa asiakaspalvelijoiden kouluttaminen, Riksman sanoo.

Riksman on itse muistanut kouluttautua uransa aikana ja sen jälkeen. Vuosituhannen alkupuolella hän suoritti Vierumäellä liikunnanohjaajan peruskoulutuksen. Jääkiekkouran hän lopetti 2016. Sen jälkeen hän on suorittanut urheilumanageroinnin tutkinnon, mikä voi avata portteja moneen suuntaan.

Moni jääkiekkoilija suuntautuu valmentajaksi oman uran jälkeen. Riksman ei niin tehnyt, mutta ei ole sulkenut sitäkään vaihtoehtoa kokonaan pois.

– Valmennus jollakin tavoin kiinnostaa, mutta ei ainakaan tässä vaiheessa. Siinä pitäisi aloittaa esimerkiksi A-junnuista ja edetä vähitellen eteenpäin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Urheilumanageriksi opiskelin voidakseni auttaa ja tukea lähinnä nuoria ja yksilöurheilijoita, Riksman toteaa.

Vuosien 2018-19 pelikauden aikana Juuso Riksman oli puolipäiväisenä pelaajascouttina eli kykyjen etsijänä NHL:n Philadelphia Flyersille. Siitä työstä Riksman luopui yhden vuoden jälkeen.

– Se oli äärettömän raskasta, kun tein sitä puolipäiväisesti oman päätyön ohessa.

– Katsoin yhden pelikauden aikana 129 ottelua ja siihen päälle sitten vielä tarkka raportointi. Kun kotona ilmoitin ratkaisustani lopettaa scouttaaminen, se oli perheelle ilon päivä. Kukaan ei pannut vastaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jääkiekkoa hän toki seuraa edelleen.

– Lähinnä entisten pelikavereiden otteluja olen käynyt katsomassa. Saa nähdä sitten, kun viimeisetkin heistä lopettavat.

Juuso Riksman on itsekin päässyt haistelemaan NHL-ilmapiiriä, mutta tuntee muutenkin maailman kovimman jääkiekkoliigan raadollisuuden. Jokaisesta NHL:ään varatusta nuoresta ei tule ”änärihuippua” – eikä edes joka toisesta, eikä kolmannestakaan.

– Tie sinne on kova ja kivinen. Ensimmäisen kierroksen varauksille tie voi olla suorempi, mutta ei helppo.

Siitä on tuoreena esimerkkinä kärkipäässä varattu Jesse Puljujärvi, joka palasi täksi kaudeksi Suomen liigaan.

Juuso Riksmanin mukaan 18-vuotiaalle nuorelle hyppäys NHL-kuvioihin on valtava loikka.

– Suomesta on pitkä tie huipulle. Koko ympäristö on poikkeava. Porukka ja henki siellä on aivan erilainen normaaliin siviilielämään verrattuna.

– Ymmärrän nuorta miestä, joka tarttuu mahdollisuuteen, kun tilaisuus tulee eteen. Mutta helppoa siellä ei tule olemaan. Kannattaisi tarkkaan harkita, missä vaiheessa sinne lähtee.

Juuso Riksmanin mukaan myös pelaajan kehityksen kannalta asetelma on hankala.

– Pelaajan arki NHL:ssä on pelaamista ja lentämistä pelipaikkakunnalta toiselle. Välttämättömän harjoittelun sovittaminen tähän kuvioon on vaikeaa. Varsinkin nuoren pelaajan fysiikka vaatii myös harjoittelua.

Riksman myöntää, että pelaajan läpimurto NHL-kuvioihin on myös tuurista kiinni.

– Ensimmäisen kierroksen varauksilla on helpompaa, mutta bisnes on isoa ja raakaa. Kalliisti hankituille pelaajille suodaan enemmän vapauksia ja peliaikaa, koska seurat ovat heihin satsanneet. Oman osansa tilanteeseen tuo myös seurojen palkkakatto.

Maalivahtina pelannut Juuso Riksman on iloinen suomalaisten maalivahtien menestyksestä NHL:ssä. Maalin suulle paikkoja on vähemmän kuin muille pelipaikoille, mutta suomalaiset maalivahdit ovat NHL:ssä loistaneet laajalla rintamalla.

– Suomalaisilla maalivahdeilla on Pohjois-Amerikassa hyvä maine. Suomalainen maalivahtivalmennus on ollut aikaansa edellä Euroopassa. Jääkiekkomenestyksen nousuvuosina 1990-luvulla meillä panostettiin myös maalivahtivalmennukseen.

– Meillä oli sillä saralla noin viiden vuoden etulyöntiasema Ruotsiin, Venäjään ja Tsekkiin. Sen jälkeen tilanne on tasoittunut. Ja tässäkin on käynyt kuten mäkihypyssä. Parhaat suomalaiset kiekkokoutsit työskentelevät nyt ulkomailla.

– Mutta onhan suomalaisten NHL:n huippuvahtien lista pitkä ja komea. Jarmo Myllys, Kari Takko, Pasi Nurminen ja nyt esimerkiksi Tuukka Rask ja Pekka Rinne. Uusista vahdeista läpimurron kynnyksellä ovat Juuse Saros ja Kaapo Kähkönen. Mutta pitää muistaa, ettei kaikista ikäluokista tule huippuja. Tälläkin saralla on aina aaltoliikettä.

– NHL:ssä on vuosittain tilaa vain 32:lle ykkösmaalivahdille, mutta pyrkijöitä on paljon, Riksman muistuttaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä