Paikallisuutiset

Maahanmuuttaja kohtaa tullessaan uuden yhteiskunnan vieraine ominaispiirteineen ja tarvitsee tukea – Kotoutumispalvelut on ripoteltu monien viranomaisten ja järjestöjen harteille: "Meillä on Kokkolassa hyvä, tiivis yhteistyö"

Meksikosta kotoisin olevaJosé Flores Vargas tuli Suomeen ja Kokkolaan kesäkuussa 2007. Ensin Flores, 43, sai oleskeluluvan, minkä jälkeen hän ilmoittautui TE-toimistoon. Laadittiin kotoutumissuunnitelma, ja Flores suuntasi kohti kielikoulutusta.

Flores tosin pääsi vasta seuraavana vuonna kielikurssille. Ennen pitkää hän oli työharjoittelussa koulunkäyntiavustajana Hollihaan koulussa. Siellä mies omaksui paikallisen työkulttuurin ja kielitaito jalostui.

Nyt Floresilla on taskussaan lähihoitajan paperit. Parhaillaan hän suorittaa tietohallinnon ammattitutkintoa. Kokkolan kaupungin monikulttuurisuusneuvoston jäsen sanojensa mukaan on "pisteessä, jossa tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan". Täyttänee kotoutuneen kriteerit.

Onnistunut kotoutuminen on työharjoitteluiden, yhteiskunnan tarjoaman tuen ja Floresin tinkimättömän asenteen ansiota. Suomalainen vaimo perheineen, TE-toimisto ynnä muut toimijat olivat lähellä silloin, kun uuteen yhteiskuntaan saapunut Flores sitä eniten tarvitsi.

Pidän tärkeänä työharjoittelusysteemiä ja oppisopimuskoulutuksia. Ne yhdistävät kielen ja työn. José Flores Vargas kokkolalaistunut meksikolainen

Juurtuminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa on kuitenkin prosessi, joka etenee yksilökohtaisesti. Kotoutumiseen vaikuttavat monet tekijät.

– Kotoutuminen on kaksisuuntaista. Siinä eivät ole vain kaupunki tai valtio vaan myös ihminen, jonka on itse haluttava kotoutua osaksi yhteiskuntaa. Se myös vaikuttaa, miten kantaväestö ottaa maahanmuuttajan vastaan.

– Kieli on keskeinen asia. Pidän tärkeänä työharjoittelusysteemiä ja oppisopimuskoulutuksia. Ne yhdistävät kielen ja työn. Sen tiedän, että kielikurssit vähenevät, Flores ilmaisee huolensa.

Flores uskoo, että jo kotoutuneista maahanmuuttajista voisi olla apua uusien tulokkaiden kotoutumisessa. Aiemmin tulleet tietävät kokemuksiensa perusteella, mitkä asiat ovat tärkeitä ja kenties vähälle huomiolle jääneitä.

Kotoutumistyö on eri viranomaistahojen ja järjestöjen välistä yhteistyötä, eli toimijoilla on omat vastuualueensa. Ohjenuorana toimii Kokkolan kaupungin kotouttamisohjelma. Vuosien 2014–2018 ohjelma on käytössä siihen asti, kunnes uusi, valmisteilla oleva ohjelma hyväksytään. ValmistelijaJussi Järvenpään mukaan uuden ohjelman pitäisi olla kaupunginhallituksen käsiteltävänä vielä tämän vuoden puolella.

Kotoutumisen myötä Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaiksi tulee kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita, työperäisesti tai perhesyistä maahan muuttaneita ihmisiä. Kun heistä joku rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi, tehdään alkukartoitus, jossa tarkastellaan kokonaisuutta.

Kartoituksessa selvitetään muun muassa hakijan oppimisvalmiudet, matemaattiset kyvyt sekä koulu- ja työhistoria.

– Kartoituksen perusteella hakija ohjataan hänen kielitaitotasoaan vastaavaan kielikoulutukseen. Kartoituksen jälkeen TE-toimistoon tulee ajanvaraus ja tehdään kotoutumissuunnitelma. Se on ikään kuin kartta, jonka avulla maahanmuuttaja tietää, miten hänen kotoutumisprosessinsa etenee, kotouttamisasiantuntijaMarjut Marttila Pohjanmaan TE-toimistosta kuvailee.

Kuntayhtymä Soiteen kuuluva ulkomaalaistoimisto tukee Kokkolaan saapuvia pakolaisia kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkomaalaistoimistossa toteutetaan kotoutumislain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kotoutumispalveluita. Sellaisia ovat muun muassa asunnon hankinta, arjen kotouttaminen ja terveyspalvelut.

– Vastuujako toimii tosi hyvin. Meillä on Kokkolassa hyvä, tiivis yhteistyö, Marttila kehaisee.

Monikulttuurisuusneuvosto puolestaan on Kokkolan kaupungin neuvotteleva toimielin, jota voi pitää eräänlaisena maahanmuuttajien äänenkannattajana. Monikulttuurisuusneuvosto koostuu kahdeksasta maahanmuuttajajäsenestä, kuudesta kaupungin toimialojen edustajasta ja yhdestä kaupunginhallituksen nimeämästä jäsenestä. Neuvosto tekee ehdotuksia, aloitteita ja lausuntoja eli vie huomioinnin tarpeessa olevia asioita toimialoille käsiteltäväksi.

– Virallinen tavoitteemme on edistää etnisten ryhmien integroitumista ja kotoutumista Kokkolaan, neuvoston jäsen ja Kokkolan kaupungin kehittämispäällikkö Jussi Järvenpää sanoo.