Paikallisuutiset

Himankalaisen Juhani Forslundin taival Eläkeliitossa alkoi rantaongintakisojen pysäköinnin järjestämisestä – Nyt hän on liiton toinen varapuheenjohtaja: "Myös pienemmistä piireistä löytyy kokemusta ja osaamista"

HimankalaisenJuhani Forslundin syntymäpäivä muistetaan Suomen historiassa. Tuona kohtalokkaana päivänä puna-armeija vyöryi rajan yli hieman ennen aamuseitsemää, jonkin verran Kokkolan Hakalahdesta kotoisin olevan Forslundin syntymän jälkeen.

– Minulle on kerrottu, että olisin syntynyt aamukuudelta.

Samaisena aamuna Helsinkiä pommitettiin kello yhdeksän jälkeen. Talvisota oli alkanut.

Ei siis ihme, että kyseinen ajanjakso Suomen historiassa kiinnostaa erityisesti Forslundia.

– Tuosta päivästä minulla ei tietenkään ole muistoja. Muistan kuitenkin nähneeni kuvia Helsingin pommituksista ja niiden yhdestä ensimmäisestä uhrista, hieman toisella kymmenellä olevasta tummatukkaisesta tytöstä. Se on jäänyt mieleeni, kertoo Forslund vakavana.

– Muistan kuitenkin viimeiset ilmahälytykset Kokkolassa vuoden 1944 helmikuussa. Pommikoneet etsivät Kokkolaa, mutta Pietarsaaresta ilmoitettiin koneiden tulosta, jolloin valot sammutettiin kaikkialta kaupungista, ja esimerkiksi me piilouduimme silloin Hakalahden metsiin. Silloin koneet suuntasivat pois, mutta samalla kertaa pommitettiin Kälviää ja Kalajokea.

Tänä vuonna, kun talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi 80 vuotta, vietti myös Juhani Forslund merkittävää etappia elämässään läheisten kesken. Kymmenen päivää ennen 80-vuotissyntymäpäiväänsä Forslund valittiin Eläkeliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö. Liittoon kuuluu 20 piiriä ja yli 400 paikallisyhdistystä. Liitossa on noin 130 000 jäsentä, ja Keski-Pohjanmaan piirin alueella heitä on reilut 4 000.

Forslundin taival Eläkeliitossa ja oman paikallisyhdistyksen jäsenenä ei alkanut heti hänen jäätyään eläkkeelle poliisin työstään, vaan yli kymmenen vuotta myöhemmin. Sekin tapahtui hieman vahingossa.

Elettiin vuotta 2010. Himangalla järjestettiin Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin rantaongintakilpailut, ja viikkoa myöhemmin valtakunnallinen kisa. Poliisitaustansa takia Forslundia pyydettiin tapahtumaan mukaan järjestämään pysäköintialue, ja pian hän huomasi istuvansa Himangan paikallisyhdistyksen hallituksessa.

Eläkeliiton pesteihin Forslund kuvailee ajautuneensa.

– Ehkä syynä on ollut myös se, että olen hyvin herkkä sanomaan kyllä, heittää Forslund pilke silmissään.

Paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenyys muuttui sittemmin puheenjohtajuudeksi, joka toi paikan myös Keski-Pohjanmaan piirin hallituksessa. Piirin puheenjohtajana hän toimi neljä vuotta aina vuoden 2018 loppuun saakka, jolloin tehtävässä jatkoi Pirjo Palosaari-Penttilä.

Piirin puheenjohtajuuden myötä Forslund "ajautui" myös liiton valtakunnallisen tason tehtäviin. Parhaillaan hänellä on menossa toinen kaksivuotiskausi liiton hallituksessa, jossa Keski-Pohjanmaalta on ollut jäsenenä ennen häntä vain kolme henkilöä.

Vaikka Forslundin onkin vaikea sanoa ei, hän joutui pohtimaan vastaustaan parisen viikkoa, kun häntä pyydettiin ehdolle liiton toisen varapuheenjohtajan tehtävään. Liisa-vaimon kanssakin asiasta keskusteltiin, ja lopputulos oli se, että mitään hän ei voi menettää tehtävässä.

– Enemmän voisi jäädä harmittamaan se, että tällainen mahdollisuus jäisi käyttämättä.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi oli ehdolla kaksi henkilöä, ja lopulta äänestys ratkaisi valinnan Forslundin eduksi.

Liitossa on mukana sekä isoja ja pieniä piirejä, ja pienemmistä on vaikeampi saada henkilöitä valtakunnallisiin luottamustehtäviin.

– Minulla on visiona näyttää, että myös pienemmistä piireistä löytyy kokemusta ja osaamista.

Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Eläkeliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous, joka valitsee liitolle puheenjohtajan kolmevuotiskaudeksi. Varapuheenjohtajat valitaan liittovaltuustossa.

Liittohallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä, ja se kokoontuu Helsingissä noin 6–7 kertaa vuodessa. Eläkeliiton keskustoimistolla työskentelee reilut 20 toimihenkilöä ja toiminnanjohtaja.

Eläkeliitto pyrkii lausunnoillaan ja kannanotoillaan edistämään yhteiskunnan ikäystävällisyyttä ja tuomaan esiin ikääntyneiden näkökulmia esimerkiksi digitalisaatioon ja palveluihin. Paitsi omien kannanottojen, Eläkeliitto ottaa usein kantaa myös Eläkeläisjärjestöjen yhteiselimen EETU ry:n kautta.

Forslundin mielestä tärkeää olisi muun muassa ikääntyneiden aseman ja oikeuksien parantaminen sekä pienimpien eläkkeiden korottaminen.

– Tosiasia on, että päättäjät eivät ymmärrä, kuinka paljon tällainen vapaaehtoistyö tuo yhteiskunnalle säästöjä. Sellaista viestiä me myös haluaisimme liitossa tuoda esille.

Liiton toiminnan keskiössä ovatkin paikallisyhdistykset aktiviteetteineen.

– Jokaisessa kunnassa paikallisyhdistyksissä järjestetään oman näköistä toimintaa. Esimerkiksi Kaustisella ja Lohtajalla toiminta on musiikkipainotteista, jossakin pinnalla on karaoke ja esimerkiksi veteliläiset ovat kunnostautuneet bocciassa.

– Mitä olen päässyt toimintaa taustalta seuraamaan, niin ihmisiä kannustetaan kehittämään juuri niitä kykyjä, mitä heillä on. Tällainen tuo valtavasti iloa jokapäiväiseen elämään. Sisältöä ja säännöllisyyttä, lisää myösLiisa Forslund.

Juhani Forslund tietää, että eläkkeelle jääminen on ihmisen elämässä iso käännekohta.

– Osa saattaa odottaa sitä jo kovasti, osa taas pelkää eläköitymistä. Monelle se onkin iso muutos elämässä, sekä sosiaalisesti että taloudellisesti.

Forslund muistuttaa, että yhteisöön kuuluminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Ja päinvastoin, yhteisöllisyyden puute voi aiheuttaa myös stressiä.

– Jokainen tekee henkilökohtaisia ratkaisuja siitä, mitä alkaa eläkkeellä tekemään. Eläkkeelle jäämisestä on myös huonoja esimerkkejä, kuten alkoholisoituminen. Yhdistyksessä me tarjoamme ainakin mahdollisuuden osallistua toimintaan.

Forslundilla itsellään oli elämässään paljon puuhasteltavaa, joten eläkkeelle jääminen ei ollut valtava pudotus tyhjän päälle.

– Ei katastrofi, mutta yllätys kyllä. Puolisen vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen minulla tuli hetkellisesti ajatus, että olisin minä voinut töitä vielä jatkaa. Mutta se ajatus oli vain hetken huumaa ja meni pois varmaankin jo yhdessä yössä, naurahtaa Forslund.

Oma tarinansa on se, kun Forslund asteli ennen eläkkeelle jäämistään Kelan Kannuksen toimipisteeseen ja pyysi lomakkeita työeläkkeen hakemiseen.

– Naiset konttorilla nauroivat, että sinä Juhani jäät nyt vanhuuseläkkeelle. Vanhuus on sanana sellainen, että kyllä minulla loksahti vähän suu auki.

Juhani ja Liisa (o.s. Märsylä) Forslundin tarina on alkanut Kokkolasta, jossa Himangalta kotoisin oleva Liisa oli opiskelemassa. Ensi kesänä he ovat olleet naimisissa 58 vuotta.

Pariskunnalla on kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta, joista vanhin on 22 vuotta ja nuorin 9-vuotias. Perheeseen lasketaan tiiviisti mukaan myös pojantyttären koira.

– Sekä lapset että lastenlapset merkitsevät minulle todella paljon, toteaa Forslund.

Pariskunta asui ensin Kokkolassa, jossa Juhani Forslund työskenteli liikkuvassa poliisissa. Kyseinen työ ei kuitenkaan miellyttänyt häntä, ja hän hakikin poliisiksi Himangalle, jonne Forslundit muuttivat vuoden 1965 kesäkuussa. Varsinaista poliisiasemaa ei paikkakunnalla ollut, vaan työtä tehtiin kotoa käsin.

Kolme vuotta myöhemmin hän siirtyi Kannuksen poliisiasemalle, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1997.

Huolestuneena hän on seurannut poliisin työn sekä yhteiskunnan muuttumista hänen omista työajoistaan: väkivalta ja huumeet ovat lisääntyneet sekä liikennekuri on höltynyt.

Kun Forslund työskenteli alkuvuosina Lestijokilaaksossa, alueella oli yhteensä 11 poliisia, joista kuusi työskenteli Kannuksessa, kaksi Himangalla, kaksi Toholammilla ja yksi Lestijärvellä.

– Omassa poliisin työssäni paikkakunnan asukkaat olivat tuttuja ja selvisin joskus osasta tilanteista puhumalla. Olen aina sanonut, että vaikka elämäntilanteita ja mielipiteitä on erilaisia, niin merkitystä on sillä, että kohdataan ihminen ihmisenä.

Juhani Forslund harrastaa muun muassa liikuntaa ja lukemista. Kerran viikossa hän käy Kalajoen Sanifanissacircuit-tyyppisessä kuntopiirissä ja niin ikään kerran viikossa yhdessä Liisan kanssa vesijumpassa. Myös kävely on heidän yhteinen harrastuksensa.

Forslundit ovat ahkeria lukijoita, ja kirjahylly löytyy heidän kesämökiltäänkin.

Juhani Forslund uskoo, että yhdistystoimintaan hänet on saanut mukaan kiinnostus uusia ihmisiä kohtaan – sekä ylipäätään ihmisten parissa oleminen. Yhdistystoiminta on tuonut hänelle paljon uusia tuttavuuksia ja ystäviä.

– Minun mottoni on Aarresaaren kirjoittaneen R.L. Stevensonin sanat: "Jos sinulla on ystävä, sinulla on tehtävä".