Paikallisuutiset

Ikäihmisten toimintakyky on noussut – Silti lähes päivittäin hiihtävä kälviäläinen 93-vuotias Heikki Riippa on poikkeuksellinen teräsvaari

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 25.1.2019.

Vanhuus ei ole enää entisellään.

Kälviäläinen 93-vuotias Heikki Riippa käy hiihtämässä lähes päivittäin. Riippa on yhä poikkeuksellinen teräsvaari. Sen sijaan häntä kymmenen tai reippaat kaksikymmentä vuotta nuoremmat ikäihmiset edustavat jo massoja tämän päivän kuntopoluilla.

Vanhuus on muuttunut sekä kulttuurisesti että kunnollisesti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Koko vanhuuden käsite on elänyt valtavasti, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäriMatti Mäkelä.

Sosiaalinen ympäristö on muuttunut. Yhteiskunnassa on enemmän tekemistä ja osallistumisen odotuksia. Ylilääkäri Matti Mäkelä

– Vanhat ihmiset kussakin ikäluokassa ovat paljon paremmin pärjääviä kuin ikätoverinsa kaksikymmentä tai neljäkymmentä vuotta sitten. Suuret kansantaudit ovat vähentyneet. Henkeä uhkaavat sairaudet on kyetty aiempaa paremmin ehkäisemään ja hoitamaan, Mäkelä aloittaa.

Ensimmäinen selitys löytyy ympäristön muuttumisesta.

– Elämisen vaatimukset ovat muuttuneet. Vanhojen ihmisten ei enää tarvitse tehdä raskaita asioita päivittäin, polttopuiden tai ruoan säilömisen eteen ei ole pakko nähdä vaivaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Heikki Riippa asuu vaimonsa Leenan kanssa omakotitalossa Kälviän keskustan tuntumassa
Heikki Riippa asuu vaimonsa Leenan kanssa omakotitalossa Kälviän keskustan tuntumassa Kuva: Ulla Nikula

Vaikka suomalaisten koulutustason parantuminen on hidastumassa, on takana noin 150:n vuoden yhtämittainen nousuputki.

Matti Mäkelä vetää yhtäläisyysmerkit koulutuksen ja terveen vanhuuden välille.

– Jokseenkin kaikki terveyteen liittyvät mittarit liittyvät korkeaan koulutukseen. Tämän päivän vanhat ihmiset ovat paremmin koulutettua väkeä kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin mukaan ennen viime sotia suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti parantunut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nyt suomalaisen miehen keskimääräinen elinajanodote on lähes 79 vuotta.

Samalla vanhuus on muuttunut kulttuurisesti.

– Yksinkertaisesti sen takia, että vanhoja ihmisiä on paljon enemmän kuin ennen. Sosiaalinen ympäristö on muuttunut. Ihmiset eivät ole enää vanhainkodeissa vaan kaduilla, kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Yhteiskunnassa on enemmän tekemistä ja osallistumisen odotuksia.

Uusi kulttuuri luodaan elämällä.

– Seniori-ihmisten merkitys kansalaisopistojen harrastusryhmissä on valtava. Sosiaalinen osallisuus on ihan erilaista kuin vuonna 1973, jolloin minä sain ylioppilaslakin, sanoo Mäkelä.

Mikä on vanhenemisen tulevaisuus?

Tilannetta voi verrata suomalaisten koulutustason nousuun. Ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn odotetaan paranevan jatkossakin, mutta kehityksen hurjin vauhti on takanapäin.

– Meillä on muutamia riskejä kummittelemassa. Pahimmat niistä ovat ylipaino, diabetes ja verisuonitaudit. Ne kaikki liittyvät aivojen hyvinvointiin. Samaan aikaan liikkumattomuus ja alkoholin käyttö voivat lisätä muistisairauksien riskiä.

Eikä ihminen saa unohtaa elämänsä elämistä.

Mäkelän mukaan aktiivinen sosiaalinen toiminta pitää ihmisen kunnossa.

– Sosiaalinen ja ajattelukykyä haastava toiminta yhdessä terveellisten elämäntapojen kanssa hidastaa aivojen rappeutumissairauksia. On mahdollista, että tulevien sukupolvien vanhuus on vieläkin parempaa kuin nykyään.

Mäkelä yleistää, että vireiltä näyttävät seniorit kertovat siitä, että maan elinajanodote on korkealla.

– Voisi sanoa, että babuskat eivät voi yhtä hyvin kuin suomalaiset mummot.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 25.1.2019.

FAKTA

Heikki Riippa

Syntynyt kesäkuussa vuonna 1925. ”Kälviän Peltokorven miehiä”.

Teki työuransa Kemiralla Kokkolassa. Ensin varastomiehenä, sitten teollisuuskemikaalien toimittajana.

Asuu vaimonsa Leenan kanssa omakotitalossa Kälviän keskustan tuntumassa.

Taidegraafikko Esa Riipan isä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä