Paikallisuutiset

Kalajokinen lasitaiteilija Heikki Ulvi pelastaa kirkkotaidetta – Oulun tuomiokirkon ja Kalajoen kirkon lasimaalaukset vaativat kilometreittäin tinaamista

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 11.2.2019.

LasitaiteilijaHeikki Ulvilla on ateljeessaan Kalajoen Plassilla meneillään harvinainen projekti: työn alla on Oulun tuomiokirkon lyijylasi-ikkunoiden kunnostus. Ensimmäinen 15 ruudusta koostuva ikkuna on jaettuna ateljeen tasoille, joku ruutu jo valmiina, osa vielä koskemattomana.

– Kaksi pahinta ruutua kunnostin jo viime keväänä, koska niistä alkoivat lasit tippua alas, Ulvi kertoo.

Työ on nimeltään Pyhän kolminaisuuden symbolit, ja se on peräisin vuodelta 1977.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä on tuomiokirkon lasimaalausten nuorimmasta päästä, mutta se on yksinkertaisesti tehty niin huonosti, että rakenteet alkoivat pettää. Tästäkin on kisko poikki, Ulvi osoittaa.

Lasien reunoja ei ole hiottu niin kuin olisi pitänyt, ja osasta saumoja puuttuu kitti. Lisäksi kirkon ikkunat ovat falskanneet niin, että lyijysaumat ovat päässeet kostumaan ja hapettumaan.

Osa ruuduista on kuitenkin tehty huolellisemmin. Ulvi arvelee, että maalauksen tehneellä S. Wuorion Lasimaalaamolla on ollut töissä oppipoika, joka on välillä fuskannut, kun mestari on poistunut paikalta.

Lasirikkoja on onneksi vähän, sillä vanhalle lasille on vaikea löytää korvaajaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Korjaan haljenneita laseja liimaamalla tai tekemällä uuden sauman. Nämä ovat kaikki käsin puhallettua lasia, eikä tätä ole valmistettu moneen kymmeneen vuoteen.

Tämä kaaripalanen on jo kunnostettu, joten sitä uskaltaa nostaa.
Tämä kaaripalanen on jo kunnostettu, joten sitä uskaltaa nostaa. Kuva: Markku Jokela

Tuomiokirkossa on 11 lasimaalausikkunaa, joista ilmeisesti kahdeksan vaatii kunnostusta. Tähän ensimmäiseen uppoaa kahden kuukauden työtunnit, ja kokonaisuudessaan tämä on Ulville noin vuoden projekti.

Ainakaan Pohjois-Suomessa kukaan muu ei Ulvin mukaan tällaista työtä tee.

– Käsittääkseni tekijät ovat tiukassa muuallakin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Oulun tuomiokirkon ikkunaremontista vastaa Restaurointipuusepät Nuutti Ay, joka on valittu ikkunaurakoitsijaksi myös Kalajoen kirkon kunnostukseen. Yrityksen omistaja Timo Hammar on lähtöisin Kalajoen Holmanperältä, Ulvilta katsoen joen toiselta puolelta.

Kalajoen kirkon lasimaalaukset tulevat Heikki Ulvin kunnostettaviksi tämän vuoden aikana. Eikä kirkkotaiteen pelastaminen Plassilla taida siihenkään loppua, sillä Nuutti Ay:llä on nytkin meneillään neljän kirkon kunnostus.

Ulville tämä on mieluisaa hommaa, varsinkin kun eläkeläisen ei tarvitse tehdä sitä muun työn ohessa.

– Tämä ei ole yhtään yksitoikkoista. Saa soveltaa ja miettiä, kun pitää kehitellä keinoja, miten jotain kohtaa voisi paikata.

Lasimaalausten kunnostaminen on Ulville mieluisa tehtävä.
Lasimaalausten kunnostaminen on Ulville mieluisa tehtävä. Kuva: Markku Jokela

Aluksi Ulvi pesee ruudun ja harjaa sitten lyijysaumat teräsharjalla. Sen jälkeen hän tekee paikkaukset ja tinaa saumat. Etupuolelta ne tinataan kauttaaltaan, kääntöpuolelta lähinnä liitoskohdat. Joihinkin taustan saumoihin Ulvi laittaa tueksi teräslankaa, ja etupuolen saumat hän vielä patinoi.

– Tuossa yhdessä ruudussa on 91 palasta. Kun ruutuja on yhteensä 15, niin onhan tämä enemmän kuin 1000 palan palapeli, Ulvi laskee.

Ensimmäiseen lasimaalaukseen on jo nyt kulunut 12 kiloa tinaa. Seuraavaksi työn alle tuleva on tehty vielä pienemmistä paloista.

– Siinä on varmasti kilometri tinaamista, Ulvi arvelee.

Tinaaminen on myrkyllistä puuhaa, ja Ulvi käynnistääkin ensimmäiseksi imurin.

– Viime vuonna tinan käyttö kiellettiin muuten, mutta ammattikäytössä se on yhä sallittua. Ajattelivat varmaan, että me olemme jo niin vaivaisia...!

Pahimmillaan lasit irtoilevat saumoista.
Pahimmillaan lasit irtoilevat saumoista. Kuva: Markku Jokela

Kalajoen kirkon lasimaalaukset Ulvi on saamassa kunnostettavakseen joskus keväällä, ja valmista pitää olla lokakuussa. Kirkon kuoriosassa on kaksi suurta, apostoleja esittävää lyijylasityötä, sekä kolmas työ ilman maalauksia.

Nämä työt on jo kertaalleen pelastettu, nimittäin vuoden 1930 tulipalosta. Kesken jumalanpalveluksen syttynyt tulipalo tuhosi kirkon kokonaan tiiliseiniä lukuun ottamatta.

Lyijylasityöt oli asennettu paikoilleen vasta vuotta aiemmin. Ne onnistuttiin pelastamaan, koska paikalla sattuivat olemaan myös asennuksen tehneet miehet.

– Wuorion Lasimaalaamo kunnosti ikkunat palon jälkeen vuonna 1931, ja sen jälkeen niille ei ole tehty mitään, kertoo Ulvi.

Lasimaalaukset on suunnitellut ja maalannut Gunnar Forsström, jonka töitä Ulville tulee kunnostettaviksi myös Oulun tuomiokirkosta. Kauan ne ovat jo paikallaan pysyneet, mutta enempää niiden kunnosta ei voi sanoa ennen lähempää tarkastelua.

– Niissä on selkeämpi ja varmasti myös lujempi rakenne kuin näissä Oulun tuomiokirkon töissä, Ulvi arvioi.

Kalajoen lasimaalaukset on kitattu ikkunanpokiin kiinni, joten niiden irrottaminen on tavallista hankalampi operaatio. Ne viedään pokineen Ouluun, missä kitti pehmitetään infrapunalla niin, että lasit saa irti. Sitten ne tuodaan Ulvin ateljeehen kunnostettaviksi.

Ulvilla tulee olemaan yhtä aikaa työn alla lasimaalauksia sekä Oulusta että kotiseurakunnasta. Kesästä tulee kiireinen.

– En järjestä nyt kesänäyttelyä, vaan keskityn tähän. Mökkiäkin minun piti laajentaa, mutta sekään ei nyt onnistu, hän naurahtaa.

Etupuolelta saumat tinataan kauttaaltaan.
Etupuolelta saumat tinataan kauttaaltaan. Kuva: Markku Jokela

Ensimmäiset värilasityöt tehtiin juuri kirkkoihin, ja Ulvin mukaan koristeelliselle tekniikalle oli käytännön syy: lyijykiskoja käytettiin, koska lasista ei vielä pystytty tekemään isoja ruutuja.

Mitä lasitaiteilija ajattelee kirkkojen lasimaalauksista taiteena?

– Jotkut ovat todella hienoja taideteoksia. Mutta näistäkin joku on parempi kuin toinen. Itse pidän modernimmasta tyylistä, ja nykyään kirkkoihin tehdäänkin sellaista. Pitää toivoa, että Ylivieskan uuteen kirkkoonkin tehdään jotain.

Ulvin omaa lasitaidetta on jo Ylivieskan seurakunnan toimitalo Pietarissa ja Kalajoen kristillisen opiston kappelissa. Raahen kirkkoon hän valmisti alkuperäisen mallin mukaiset kaari-ikkunat myrskyn särkemien tilalle vuonna 1992.

Jossain Kalajoen seurakunnan kätköissä on Ulvin alttarityö, jonka hän teki vuonna 2005 Kemin lumilinnan kappeliin.

– Sitä ei ole pantu koskaan esille, hän harmittelee.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 11.2.2019.

Fakta

Lasimaalaukset

Lasimaalaustekniikka syntyi keskiajan luostareissa esikuvanaan Bysantin kirkkojen mosaiikit.

Vanhimmat Suomessa säilyneet lasimaalaukset ovat 1300–1500-luvuilta, mutta kultakausi ajoittui 1920-luvulta 1960-luvulle.

Suomen tiekirkoista lähes 100:ssa on lasimaalauksia.

Lähde: Tiekirkot.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä