Paikallisuutiset

EU-komissaariksi Kokkolasta, rahaa rautateiden kunnostukseen ja jääkiekon MM-kultajuhlat – Lue, mitä muita iloisia tapahtumia mahtui vuoteen 2019

Huhtikuun eduskuntavaaleissaJutta Urpilainen (sd.) valittiin viidettä kertaa eduskuntaan, nyt yli 11 000 äänellä.

Vaalituloksen varmistuttua Urpilainen ilmoitti kiinnostuksestaan vaativiin tehtäviin. Oman tulevaisuutensa hän jätti huhtikuussa vielä avoimeksi.

Käyttöä kokkolalaiskansanedustajalle löytyi, vaikka ei hallituksessa. Kesäkuun alussa hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) ilmoitti Sdp:n puoluevaltuuston kokouksen jälkeen, että Suomen ehdokas uudeksi EU-komissaariksi on Jutta Urpilainen.

Rinne ilmoitti Urpilaiselle tavoiteltavan mahdollisimman raskasta salkkua Euroopan kehittämisessä.

– Kun alkoi selvitä, että hallitus syntyy ja Sdp:lle tulisi mahdollisuus ehdottaa komissaaria, niin Antti kysyi minulta hallitusneuvottelujen loppuvaiheessa, olisinko käytettävissä tehtävään, Urpilainen totesi.

Komissaarin virka varmistui loppukesästä ja hän aloitti komissaarina marraskuun alussa.

Urpilaisen tehtävä kattaa Euroopan kumppanit ympäri maailman, mutta painopiste on kehityspolitiikassa, maantieteellisesti Afrikassa ja kehittyvissä markkinoissa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä kehitysavusta.

Eduskuntavaaleissa toholampilainen kansanedustaja Mika Lintilä valittiin kuudennelle kaudelleen. Hän myös jatkaa ministerinä, aluksi valtiovarainministerinä ja keskustan kierrätyksen jälkeen elinkeinoministerinä.

Uusiksi kansanedustajiksi alueelta valittiin Kaustisen komeettaMauri Peltokangas (ps.) ja Mikko Kinnunen (kesk.) Reisjärveltä.

Toukokuussa uutisoitiin Kokkolan suurteollisuusalueella toimivan Freeport Cobaltin kaupasta. Sen omistajayhtiö myi noin 60 prosentin osuuden liiketoiminnastaan belgialaiselle Umicorelle. Kauppahinta oli 150 miljoonaa dollaria eli runsaat 130 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistui loppuvuodesta.

Freeport-McMoRanin ja Umicoren tekemän sopimuksen mukaan FCX jakoi kobolttiliiketoimintansa kahdeksi yhtiöksi. Umicoren osuudeksi tuli noin 60 prosenttia vanhan Freeport-yhtiön liikevaihdosta. Kaupan myötä lisääntyivät myös työpaikat tehtailla.

Kesän kynnyksellä Suomessa ja Keski-Pohjanmaallakin juhlittiin urheilun saralla. Jääkiekkokulta villitsi koko Suomen. Nivala Cowboysin kasvattiAtte Ohtamaa oli yksi kultamitalivoittajista.

Jääkiekon maailmanmestaruus oli Ohtamaan uran ensimmäinen ja todella upea saavutus hänen menestyksekkäälle jääkiekkoilijan uralleen.

– Tämä oli meille pelaajille sellainen pikkupojan unelma. Olen unelmoinut maailmanmestaruudesta Suomen paidassa ja tämä on hienointa, mitä suomalainen jääkiekkoilija voi kokea, Ohtamaa herkisteli.

KälviäläislähtöiselleLucina Hagmanille alettiin puuhataliputuspäivää. Kokkolan kaupungin kulttuuritoimenjohtajaSampo Purontauksen aloite lähti kahdelta kälviäläislähtöiseltä yksityishenkilöltä. Ehdotusta suunnitteli alkuvuodesta asti työryhmä, johon kuuluu Purontauksen ja sivistysjohtaja Peter Johnsonin lisäksi Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat sekä Kälviän Martat. Lucina Hagman olikin aikoinaan perustamassa Marttaliittoa.

– Suomessa liputuskalenteri on kovasti kilpailtu. Emme voi sanoa, että olisi selvää, että ehdotus menee läpi. Mutta kyse on kuitenkin niin suuresta asiasta kuin koulutus, joten olemme luottavaisia, että ehdotukseen suhtaudutaan myönteisesti, Purontaus toteaa.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä varattiinmäärärahoja rataverkon turvalaitteiden uusimiseen useilla eri osuuksilla sekä Savonradan (Iisalmi–Ylivieska-rata) sähköistämiselle sekä Keski-Suomen radan (tavaraliikenne Haapajärvi–Jyväskylä) kunnostamiselle. Pohjanmaan radalla turvalaitteita uusitaan Kokkolassa sekä Pännäisten ja Pietarsaaren välillä sekä Seinäjoen ja Tampereen välillä.

Haapajärveltä Saarijärven kautta Jyväskylään 1960 valmistunut rataosuudelle odotetaan lisääntyvää tavaraliikennekäyttöä. Valtionlisätalousarviossa väylälle esitettiin viiden miljoonan korjausrahaa. Summalla on tarkoitus aloittaa pölkkyjen ja kiskojen vaihtoa.

Silloinen liikenne- ja viestintäministeriSanna Marin (sd.) esitti Savonradan sähköistämiseen 500 000 määrärahaa tämän vuoden lisätalousarvioon. Kokonaisuudessaan hanke maksaa noin 55 miljoonaa euroa.

– Kun rataosuus sähköistetään, Savonradasta tulee merkittävä reitti transito-liikenteelle ja myös Suomen sisäiselle tavaraliikenteelle, projektipäällikkö Jouni Juuti Väylävirastosta kommentoi ennen juhannusta.

NorjalainenLena Hartvigsenetsi pitkään suomalaista isäänsä Kokkolan seudulta. KesäkuussaLena Hartvigsen oli onnellinen.

Hän tuli kahden tyttärensä kanssa Kokkolaan tapaamaan sukulaisiaan, joiden olemassaolosta hän ei tiennyt aiemmin mitään.

Isä löytyi kesällä, mutta ei Kokkolasta vaan Norjasta.

Kokkolaan suuntautuneen lomamatkan tarkoituksena oli tutustua isän puolen sukulaisiin.

Kokkolassa Hartvigsen nuuhkaisi kesäisen Neristanin ilmaa ja suunnitteli menevänsä laskemaan kukat isovanhempiensa haudalle.

Hartvigsen etsi isäänsä 20 vuotta.

Nykyisin viralliselta nimeltään Kokkolan Halpa-Halli Oy:llä on 36 myymälää, joista pohjoisin Oulussa ja eteläisin Porissa. Perheyhtiön toimitusjohtajana toimii Eskon poika Janne Ylinen.

Myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa vietettiin pyöreitä vuosia. Marraskuussa tuli kuluneeksi50 vuotta sairaalan perustamisesta. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toimitusjohtajaMinna Korkiakoski-Västi oli tyytyväinen sairaalan juhlapäivänä.

– Oma keskussairaala on tärkeä alueen ihmisille. Tämä on pieni sairaala, jossa tunnemme toisemme. Joka aamu tänne tullessani olen iloinen ja kiitollinen näistä ihmisistä, joiden kanssa saan tehdä töitä. Täällä on aina kotoisa olo, Korkiakoski-Västi totesi.

Keskussairaalalle vuosi oli positiivinen lisääntyneiden synnytysten ansiosta. Oulaskankaan synnytysosaston sulkemisen jälkeen synnyttäjien määrä kasvoi Kokkolassa merkittävästi.

Hyvä työllisyystilanne on ollut vuoden aikana tyypillistä varsinkin Pohjanmaan rannikkoseudulla.

Manner-Suomessa kärkipäässä marraskuussa olivatLuoto ja Pedersöre hieman yli 2 prosentin työttömyysasteillaan. Hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysastekin on ylittynyt kirkkaasti. Luodon työllisyysaste on 83,8 prosenttia ja Pedersören prosenttia pienempi.

Yksi alueen isoista työllistäjistä on pedersöreläinen elintarvikealan yritys Fresh Servant. Salaattitehtaan reilusta neljästäsadasta työntekijästä noin70 on taustaltaan ulkomaalaisia.

Työntekijöitä on tullut lähes kaikista maapallon osista. Toiset ovat tulleet Suomeen opiskelemaan, toiset ovat saapuneet perheensä mukana.

­– Kaikki työntekijämme ovat hakeneet meille töihin ja käyneet haastatteluprosessin läpi. Sopiva profiili, osaaminen ja tahto ratkaisevat, kuvasiPaula Bodbacka yritystä.

• Paikallisuutiset

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä