Paikallisuutiset

Kaustislainen Tiina Marjusaari nostaa rautaa ilman rahkaa ja raejuustoa – Vegaanihaaste kestää tammikuun, mutta pidempiaikainen ruokavaliomuutos vaatii laillistetun ravitsemusterapeutin mukaan kunnollista perehtymistä

Salilla pitäisi syödä rahkaa ja raejuustoa. Niinhän sitä yleensä ajatellaan. Voimanostoa harrastavaTiina Marjusaari tekee asiassa kuitenkin poikkeuksen, sillä hän ei ole koskenut lihaan tai maitotuotteisiin koko syksynä.

– Jokaisella suomalaisella on varmasti sukurasitteena riski kansansairauksiin, mutta ruoalla voin itse vaikuttaa omaan hyvinvointiini. Siksi mietin, mitä suuhuni laitan, Marjusaari toteaa.

Vuosien varrella Marjusaari on kokeillut monenlaisia ruokavalioita. Teini-iässä hänellä oli ajoittaisia kasvisruokakausia. Ensimmäisessä omassa kodissa ruoanlaittotaidot riittivät tomaattisose- ja linssitölkin avaamiseen. Kun juoksuharrastus vaihtui voimanostoon viitisen vuotta sitten, tuli terveellisestä ruoasta entistä tärkeämpi osa elämää.

– Olen kokeillut raakaruokaa, syönyt välillä kalaa ja noudattanut ketogeenistä ruokavaliota. Oli palkitsevaa nähdä, kuinka nesteet lähtivät liikkeelle vähähiilarisella ruokavaliolla, mutta lihan ja maitotuotteiden määrä oli silloin hurja.

Vegaaniruokavaliossa paljon puhuttu proteiinin saanti on suhteellisen helppoa, jos syö vaihtelevasti siemeniä, pähkinöitä, papuja, herneitä ja linssejä. Minna Nykänen Laillistettu ravitsemusterapeutti

Niinpä Marjusaari päätti syksyllä siirtyä kokonaan kasvisruoan pariin ja tarttua tammikuun vegaanihaasteeseen.

Vegaanihaaste on suomalainen kampanja, joka kannustaa kasvissyöntiin. Osallistujat noudattavat vegaanista ruokavaliota kuukauden ajan. Avuksi tarjotaan reseptejä, käytännön vinkkejä ja tuutorointia.

Vegaaninen ruokavalio sopii periaatteessa kaikille. Kuukauden aikana ehtii tutustua uusiin ruoka-aineisiin ja ruoanvalmistukseen. Pidempiaikainen vegaaniruokavalio vaatii kuitenkin enemmän perehtymistä, suunnittelua, kokkausintoa ja aikaa.

Vegaanius ei nimittäin tarkoita sitä, että lautaselta vain karsitaan pois kaikki eläinperäiset tuotteet. Ravintoaineiden saantiin on kiinnitettävä huomiota.

– Terve aikuinen ei ole suuressa ravitsemusriskissä kuukauden mittaisessa jaksossa. Jos ruokavaliota jatkaa pidempään, on ehdottomasti huomioitava niin sanotut kriittiset ravintoaineet eli B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, kalsium, rauta ja sinkki, laillistettu ravitsemusterapeuttiMinna Nykänen kertoo.

Kaikkien vegaaniruokavaliota noudattavien on syötävä valmisteena B12-vitamiinia, jodia ja D-vitamiinia. Muitakin tarpeen mukaan.

Mutta kuinka hyvin vegaaninen ruokavalio sopii urheilijalle? Voiko kasviksista saada riittävästi proteiinia? Nykäsen mukaan voi.

– Vegaaniruokavaliossa paljon puhuttu proteiinin saanti on suhteellisen helppoa, jos syö vaihtelevasti siemeniä, pähkinöitä, papuja, herneitä ja linssejä, hän sanoo.

Marjusaari on samoilla linjoilla: hänen mielestään urheilija ei tarvitse punaista lihaa mihinkään. Proteiinia löytyy muualtakin kuin kananmunista ja maitotuotteista.

– Jos proteiini on se mikä mietityttää, alkuun pääsee linsseillä tai kikherneillä. Ne ovat helppoja ja nopeita vaihtoehtoja.

Omaa proteiinin saantiaan Marjusaari ei aktiivisesti seuraa, vaikka se olisikin suositeltavaa. Hänelle oma olotila on kaikista tärkein mittari.

– Seuraan miten treenit sujuvat, miten jaksan ja mitä puntari näyttää. Joulukuussa sain voimanostossa kärkituloksen omassa sarjassani, joten kasvisruoallakin voi pärjätä.

Mikään huippukokki Marjusaari ei vieläkään ole. Eikä hänen tarvitsekaan olla, sillä vegaaninen ruoka voi olla aivan tavallista kotiruokaa.

– Katson mitä jääkaapista löytyy ja teen ruokaa sen mukaan. En ole mikään ituhippi, joten tekemäni ruokakaan ei ole kovin eksoottista.

Kaalia voi kuullottaa pannulla sipulin kanssa, perunan kypsentämisessä vain mielikuvitus on rajana. Siemenillä saa suutuntumaa sosekeittoihin ja intialaisesta tai pakistanilaisesta keittiöstä löytyy uusia makumaailmoja.

– Jos minun pitäisi valita yksi lempiruoka se olisi guacamolen tyyppinen lisuke, johon tulee avokadoa, sipulia, limeä ja korianteria. Voisin elää pelkästään sillä, Marjusaari naurahtaa.

Perheen jääkaapista löytyy toki muutakin kuin kasviksia. Hyllyillä on maitoa, juustoa ja jogurttia. Pakastimessa hirvenlihaa.

– Tämä on minun juttuni. Jos teen esimerkiksi wokkia, paistan ensin kasvikset, otan niitä itselleni sivuun ja lisään omaan annokseeni kikherneitä ja toisille broileria.

Marjusaari ymmärtää, että se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Monet valitsevat vegaanisen ruokavalion eläinten tai ilmaston vuoksi. Toisessa vaakakupissa keikkuvat lihantuottajat.

– Salilla tapaan paljon maitotilallisia ja turkistuottajia, joten punnitsen aina sanani tarkkaan. Olen kasviksiin kallellaan, mutta jos haluaisin lihaa, ostaisin sen lähituottajilta.

Marjusaarelle vegaanisessa ruokavaliossa on kyse ennen kaikkea terveydestä. Kasvisruoan ansiosta hän pysyy virkeänä.

– Puolimaratoneihin verrattuna voimanosto on laiskan sitkeää puurtamista. Koska en saa salilta energistä oloa, otan sen värikkäistä kasviksista.

Vegaanihaasteen myötä jokaisella on mahdollisuus kokeilla kasvissyöntiä. Sekä Marjusaari että Nykänen kannustavat tarttumaan haasteeseen.

– Jos asia kiinnostaa, haasteeseen voi toki lähteä mukaan tai sitten voi vain yksinkertaisesti syödä pari kertaa viikossa vegaaniruokaa, Nykänen sanoo.

Yhteen asiaan haasteen osallistujien kannattaa kuitenkin varautua: vatsa saattaa ensimmäisillä viikoilla muistuttaa ilmapalloa.

– Aloittaessani söin paljon linssejä, papuja ja herneitä, joten alku oli aivan hirveä. Kasvisten kypsentäminen kuitenkin auttaa ja vatsakin tottuu kyllä, Marjusaari lohduttaa.