Paikallisuutiset

Keskustan syöksy jatkuu – Veteliläisen nuoren polven keskustalaisen Hannes Torpan mukaan nykyinen ilmapiiri suosii ääripäitä

Keskusta siirtyi Katri Kulmunin aikakauteen viime syksynä.

Valintansa jälkeen Kulmuni sanoi, että hänen tärkein tehtävänsä on saada puolueen kannatus nousuun.

Puheenjohtajan vaihto ei ole toistaiseksi näkynyt puolueen kannatuksessa juuri mitenkään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ylen ja HS:n teettämissä gallupeissa keskustaa kannatti reilut 11 prosenttia äänestäjistä. Kannatus on melkein puolittunut vuoden 2015 eduskuntavaaleista.

Ääripäät saavat helposti huomiota. Helpot vastaukset kiinnostavat kansaa. Nuoren polven keskustalainen Hannes Torppa

Keskustan kannatus ei ole puolueen 114 -vuotisen historian aikana ollut koskaan näin alhaalla.

Keskusta sai hallitusohjelmassa tavoitteensa läpi. Vaikka hallitusohjelma on puolueen näköinen, se ei ole siivittänyt puoluetta nousuun.

– Siinä on selkä ristiriita, toteaa keskustan Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajaMari Kerola.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Harva suomalainen kuitenkaan lukee hallitusohjelmaa kannesta kanteen. Usein tuijotetaan vain omia kiinnostuksen kohteita.

Hallitukseen menoa puitiin perusteellisesti keskustan piirissä. Kerola olisi ollut valmis jäämään oppositioon.

– Tyytymättömyys tässä hetkessä voi johtua siitä, että joidenkin mielestä vaalitulosta ei kunnioitettu, pohtii Kerola.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta oli vasta neljänneksi suurin puolue. Kannatus oli jo tuolloin huvennut 13,7 prosenttiin. Kärkikolmikosta vain suurin puolue eli SDP pääsi hallitukseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keskustalla on kolme vuotta aikaa saada rivinsä kuntoon.

Kerola tarjoaa reseptiksi puolueen sanoman yksinkertaistamista ja konkretisoimista.

– En usko, että arvomme ovat vanhanaikaisia ja huonoja, sanoo Kerola.

Kerola muistuttaa, etteivät keskilinjan puolueet menesty tällä hetkellä muuallakaan Euroopassa.

Keskustalaisuuden ydin on ollut aluepolitiikka ja huoli maaseudun autioitumisesta. Suurin osa äänestäjistä asuu kuitenkin Etelä-Suomen suurissa keskuksissa.

– Kyllä puolueessa tehdään paljon kaupunkityötä. Yritämme enemmän ymmärtää kaupungin ilmiöitä. Loppujen lopuksi ihmiset ovat samanlaisia Kannuksessa, Kokkolassa ja Helsingissä.

Luonto- ja ilmastokysymykset koskevat yhtä hyvin kaupungin kuin maaseudun asukkaita. Näihin kysymyksiin keskusta tarjoaa vastaukseksi "realistista vihreyttä".

– Kun elää luonnosta, tietää miten sitä hoidetaan, huomauttaa Kerola.

Vetelin valtuuston varapuheenjohtajaHannes Torppa edustaa nuoremman polven keskustalaisia. 25-vuotias Torppa opiskelee hallintotieteitä Vaasan yliopistossa.

Hän uskoo, että nykyinen ilmapiiri suosii ääripäitä, eli vihreitä ja perussuomalaisia.

– Ääripäät saavat helposti huomiota. Helpot vastaukset kiinnostavat kansaa.

Vuotoa on Torpan mukaan tapahtunut maaseudulla perussuomalaisiin ja kokoomukseen. Nuoret korkeakoulutetut puolestaan pitävät vihreitä ja demareita vaihtoehtoina.

Torpan mukaan gallupeilla on jotakin merkitystä, vaikka vaalit käydään neljän vuoden välein.

– Samalla huolestuttaa se, vähentävätkö gallupit politiikan pitkäjänteisyyttä ja suhtaudutaanko puolueisiin pienempien syklien mukaan. Pienet asiat nousevat esille, vaikka hyvin tiedetään, ettei politiikassa mikään tapahdu nopeasti.

Torpan mielestä hallituspuolueiden kannatukseen on saattanut vaikuttaa hallituskauden alkuun liittyneet "johtajuushaasteet". Hallitusohjelman toteuttaminen on jäänyt taka-alalle.

– Nyt pitäisi saada sote ja sosiaaliturvauudistus liikkeelle, samoin talouteen ja työllisyyteen liittyvät toimenpiteet. Korostaisin puolueen ohjelmassa myös ihmisyyttä, tasa-arvoa ja sivistystä, sanoo Torppa.

Torpan mukaan puolueen on nostettava esille isoja asioita, kuten ilmastonmuutosta, työllisyyden hoitoa ja terveyspalveluja.

Kannatus syöksyssä

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai äänistä 21,1 prosenttia, mikä nosti sen maan suurimmaksi puolueeksi.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta sai äänistä 13,8 prosenttia, mikä on 7,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Kaksi viikkoa sitten julkaistussa HS-gallupissa keskustan kannatus oli 11,1 prosenttia.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä