Paikallisuutiset

Nykymuotoinen laaja leikkaustoiminta jatkunee sittenkin Kokkolassa – Johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell pyyhkii hikeä otsalta: päivystävän sairaalan rooli pysyy ja lääkärikato vältetään

Ministeri Krista Kiuru romuttaa pieniä sairaaloita uhkaavat tiukat leikkausmäärävaatimukset, jotka edellinen hallitus asetti

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa voidaan huokaista helpotuksesta, kun nykyisen laajuinen leikkaustoiminta jatkunee Kokkolassa.

Huolet keskussairaalassa alkoivat kasautua edellisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeriAnnika Saarikon (kesk.) allekirjoitettua erikoissairaanhoidon työnjakoasetuksen, jossa määriteltiin tarkat vähimmäismäärät erilaisille leikkauksille. Liian vähäiset leikkaustyypit uhattiin siirtää isompiin yksiköihin.

Muutos Kokkolassa olisi ollut raju, sillä vain selkäleikkauksia tehtiin asetuksen vaatima määrä. Käytännössä koko leikkaustoiminta oli vaakalaudalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Joulukuun lopussa tuli hallituksesta huojentavaa tietoa. Perhe- ja peruspalveluministeriKrista Kiuru (sd.) teki uuden asetusluonnoksen, jossa hän lievensi leikkaustoiminnan määriin liittyviä kriteerejä niin, että niistä voidaan poiketa painavista syistä. Syynä voivat olla muun muassa pitkät matkat ja leikkaustoimintaan tarvittavan ammattitaidon säilyttäminen sairaalassa.

Jos edellinen asetus olisi otettu kirjaimellisesti, se olisi vaarantanut Keski-Pohjanmaan keskussairaalan olemassaolon päivystävänä sairaalana.

Esitysluonnos lähti lausunnolle, ja ainakin Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Soitessa siitä iloitaan.

– Se on hyvä esitys ja toivottavasti toteutuu. Jos edellinen asetus olisi säilynyt ja otettu kirjaimellisesti, se olisi vaarantanut Keski-Pohjanmaan keskussairaalan olemassaolon päivystävänä sairaalana. Meillä kriteerit täyttyivät vain selkäleikkausten osalta. Esimerkiksi polvi- ja lonkkatekonivelkirurgiaa meillä tehtiin vuositasolla vain puolet vaaditusta 600:sta, Soiten johtajaylilääkäriPirjo Dabnell kertoo.

Leikkausmääriä ei enää tuijoteta yhtä tarkasti sairaalatoiminnan hyväksymisessä, jos Krista Kiurun muutosesitys menee läpi.
Leikkausmääriä ei enää tuijoteta yhtä tarkasti sairaalatoiminnan hyväksymisessä, jos Krista Kiurun muutosesitys menee läpi. Kuva: Clas-Olav Slotte

Tiukat määrävaatimukset valtiovalta asetti muun muassa olkatekonivelten leikkauksiin sekä rintasyöpä-, paksusuolensyöpä-, munuaissyöpä-, kilpirauhassyöpä-, eturauhassyöpä- ja kohdunkaulansyövän leikkauksiin. Pienissä sairaaloissa niihin ei pysytty vastaamaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pohjoiset sairaanhoitopiirit alkoivat sopeutua uusiin vaateisiin perustamalla osuuskunnan. Tarkoituksena oli jakaa työtä tasaisesti ja kuitenkin etäisyydet huomioon ottaen. Muun muassa suolistosyöpien leikkaukset on jo keskitetty Oulun yliopistosairaalaan.

– Tämä tehdään niin, että erikoislääkäri Kokkolasta leikkaa potilaansa Oulussa ja lähettää sitten potilaat saamaan jatkohoitoa Kokkolaan. Myös kilpirauhasleikkaukset ovat keskittyneet Ouluun, koska se on tarkoituksenmukaista. Sitä vastoin muut toimenpiteet jäävät Kokkolaan eikä niitä kaavailla keskitettäväksi mihinkään, jos asetuksen uudistus hyväksytään, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja IlkkaLuoma kertoo.

Luoman mukaan erikoissairaanhoidon työnjako Pohjois-Suomessa olisi ollut vaikea toteuttaa vanhalla asetuksella.

– Meillä on täällä pitkät välimatkat ja toisaalta pieni asukaspohja. Olisimme tiukkojen vaatimusten vuoksi joutuneet luopumaan monenlaisesta leikkaustoiminnasta muualla kuin Oulussa. Siksi on hyvä, että työnjaossa joustetaan, jotta keskussairaaloissa voidaan käytännön työtä tekemällä säilyttää riittävä ammattitaito. Kun leikkaustoimintaa voidaan harjoittaa hajautetusti, voidaan myös ammattitaito säilyttää hajautetusti. Se lisää myös potilasturvallisuutta, Luoma toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Luoman mukaan koko pohjoinen Suomi pyrki vaikuttamaan pari vuotta vanhaan asetuksen heti sen allekirjoituksen jälkeen.

– Toki tiukasta asetuksesta ei voi syyttää vain edellistä hallitusta. Asetusta valmisteltiin pitkään, ehkä kymmenisen vuotta, Luoma muistuttaa.

Luoman mukaan jokaisen keskussairaalan on hyvä säilyttää riittävä määrä lääkäreitä. Jos leikkaustoiminnan huvettua lääkärit muuttavat muualle, päivystävänä sairaalana säilyminen on hankalaa.

– Päivystysrinkiin pitää löytyä vähintään kahdeksan ammattitaitoista lääkäriä, jotta päivystä voidaan ylläpitää 24/7 -tahdilla. Sen lisäksi heidän tulee ylläpitää ammattitaitoa leikkaamalla säännöllisesti. Tähän taas tarvitaan myös kiireetöntä leikkaustoimintaa, Luoma toteaa.

Fakta

Leikkaustoiminta jatkuu

Keskussairaalan leikkaustoiminta oli vaarassa

Uhan muodosti sairaaloiden työnjakoasetus

Asetuksessa säädettiin minimimääriä leikkauksille

Kokkolassa vaatimus täyttyi vain selkäkirurgiassa

Nyt asetusta ollaan väljentämässä

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä