Paikallisuutiset

Kokkolasta kotoisin oleva, nykyisin Australiassa asuva Simo Pallaspuro on nähnyt omin silmin, kuinka pelottavaa vauhtia pensaspalo voi edetä

Australian pensaspaloissa on tähän mennessä kuollut ainakin 25 ihmistä. Vähintään 1500 kotia on tuhoutunut tulipaloissa. Maa-alueita on palanut yli 8,4 miljoonaa hehtaaria.

Australiassa asuvaSimo Pallaspuro on parhaillaan vierailulla Suomessa. Joulun pyhien jälkeen hän vietti perinteisesti jonkin aikaa myös vanhassa kotikaupungissa Kokkolassa.

90-luvun loppupuolella kaupungista pois muuttanut Pallaspuro on asunut Australiassa pian kymmenen vuotta.

– Lupasin vaimolleni Claudialle, että kun jään eläkkeelle, muutamme johonkin paikkaan, jossa on lämmintä ja valoisaa. Hän on kotoisin Etelä-Afrikasta ja kun vielä asuimme Pyhällä, etenkin pitkä pimeä aika oli hänelle tosi vaikea.

Nyt eläkkeellä ollessaan Pallaspuro harrastaa työskentelyävaimonsa matkailualan firmassa. Pariskunta tuo turistiryhmiä maapallon toiselta puolelta järjestetyille kiertomatkoille Skandinaviaan, Suomeen ja Viroon.

Eniten minua säälittää kaikki ne tuleen jääneet eläimet, varsinkin koalat kun ne koittavat kiivetä puihin mukamas suojaan. Huonostihan siinä käy.

– Se on minulle harrastus, mutta Claudialle se on työ.

Pallaspuron perhe on toistaiseksi säästynyt riehuvien maastopalojen tuhoilta. Koti sijaitsee kuitenkin Australian itärannikolla Queenslandin osavaltiossa, joten tulipalot ovat ystävien ja tuttujen kesken päivittäinen puheenaihe.

– Tätä samaa on jatkunut nyt kolmisen kuukautta, joten kyllä siitä keskustellaan ihan joka päivä. Australiassa herää herkästi sellainen kökkähenki – jos joku joutuu ongelmiin, vapaaehtoisia auttajia löytyy, ja ihmiset haluavat auttaa myös taloudellisesti.

Pallaspuro ei pelkää kaukana olevan kotinsa puolesta vaikka lukuisat pensaspalot roihuavatkin kotikaupunginSunshine Coastin ympäristössä.

– Tuli ei niinkään uhkaa kaupunkeja. Palopesäkkeet ovat usein luonnonpuistojen laitamilla ja puskaisilla seuduilla, jossa ei ole kovin paljon asutusta. Meidän kotimme on lisäksi keskellä kaupunkia, Minyaman alueella, aivan meren rannalla. Koko asuinalue on monien kanaalien ympäröimä, eli me ollaan siinä mielessä turvassa tulilta, Pallaspuro kertoo.

Koko maailma on seurannut jo viikkotolkulla maastopalojen raivoamista eri puolilla Australiaa – tulessa on ennätyksellisen laaja alue. Kaikkiaan maa-alueita on palanut yli 8,4 miljoonaa hehtaaria.

Sydneyn yliopiston ekologiChris Dickman arvioi viikolla Sydney Morning Heraldille, että maastopalot ovat tähän mennessä tappaneet todennäköisesti 500 miljoonaa lintua, matelijaa ja nisäkästä pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa. Tähän lukuun ei ole laskettu sammakoita, lepakoita tai hyönteisiä.

Pallaspuro sanoo, että uutiskuvien katsominen maailman toiselta puolelta tuntuu todella pahalta.

– Ja kyllä tilanteen seuraaminen pahalta tuntui siellä kotonakin. Eniten minua säälittää kaikki ne tuleen jääneet eläimet, varsinkin koalat kun ne koittavat kiivetä puihin mukamas suojaan. Huonostihan siinä käy.

Australian pensaspaloissa on tähän mennessä kuollut ainakin 25 ihmistä. Vähintään 1500 kotia on tuhoutunut tulipaloissa.

– Ihmisethän sieltä on saatu aika hyvin evakoitua. Aina on tietysti niitä jääräpäitä, jotka jäävät varoituksista huolimatta suojelemaan omia talojaan ja vartioimaan omaisuuttaan. Minkäs teet? Eihän tuota tiedä, kuinka sitä itse toimisi jos vastaava tilanne oikeasti tulisi vastaan, Pallaspuro pohtii.

Pallaspuro on itse omin silmin nähnyt, kuinka nopeasti tulipalo voi tuulisessa ja lämpimässä säässä edetä.

– Tulipalon etenemisvauhti on suorastaan aivan järkyttävä, jos ihan pienikin ruohopalo karkaa sellaisessa säässä, sitä ei juoksemalla karkuun pääse.

Pallaspuro kertoo, että eukalyptuspuut, joita Australiassa paljon kasvaa, ovat usein onttoja ja niiden pihka on öljypitoista.

– Ne roskaavat paljon ja luontoon jääneet kuivat lehdet, oksanpätkät ja puun kuori ovat kuin polttoainetta. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tuulen kuljettama kekäle, niin jopa vain herkästi syttyy.

Pahimmillaan tulipalot voivat haitata elämää Australiassa vielä kuukausien ajan.

– Niin kauan kuin kuiva kausi jatkuu, niin kauan on vaara että palot vain jatkuvat – eli se on arviolta huhtikuun alkuun saakka, Pallaspuro arvioi.

Viikolla tuulet ovat hetkittäin laantuneet ja lämpötilat laskeneet monin paikoin alle hellerajan, viime viikonlopun yli 40 asteesta. Viileämmästä säästä huolimatta vaara ei ole vielä ohi, eivätkä aivan kevyet vesisateet sammuta satoja yhtä aikaa roihuavia pensaspaloja.

Mantereen kaakkoisosassa sijaitsevan Uuden Etelä-Walesin osavaltion palopäällikköShane Fitzsimmons toteaakin, että lämpötilan lasku on helpotus lähinnä psykologisesti.

– Valitettavasti se ei kuitenkaan sammuta paloja, hän muistuttaa.

Asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että ilmastonmuutos on vaikuttanut merkittävästi tilanteeseen, sillä kolmen vuoden kuivuus on jättänyt suuren osan maan puska-alueesta kuivaksi ja paloherkäksi.

Australian hallitusta ja etenkin pääministeriScott Morrisonia on kritisoitu siitä, että hän on vähätellyt ilmastonmuutoksen ja tulipalojen yhteyttä.

Myös tavalliset australialaiset ovat jakaantuneet sen mukaan, mitä he ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista sääilmiöihin ja Australian nykyiseen ahdinkoon.

– Monen mielestä lämpöaallot ja niiden aiheuttamat laajat pensaspalot tulevat aina sykleissä, tasaisin väliajoin, ja että kyse on ennemminkin sellaisesta luonnon kiertokulkuun liittyvästä asiasta, Pallaspuro sanoo.

Mielipidettä ei kuitenkaan voi koskaan suoraan rinnastaa tutkittuun tietoon. Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos on keskeinen tekijä pensaspalojen taustalla.

– Yksi keskeinen tekijä palojen intensiteetissä, laajentumisessa ja alueessa on lämpötila. Olemme kokeneet Australiassa juuri ennätyskorkeita lämpötiloja, toteaa professoriMark Howden, joka johtaa Australian kansallisenyliopiston ilmastonmuutosinstituuttia.

Palavat metsät lisäävät hiilipäästöjä samaan aikaan kun ne myös tuhoavat hiilinieluja, joiden takaisin kasvaminen kestää vuosikymmeniä.