Paikallisuutiset

Ravintola-alan opiskelijoiden määrä putoaa eikä pelkkä tomaatin pilkkominen riitä mihinkään – Kokkolalaisen ravintola Sigridsin yrittäjäkin on huomannut ongelman: "On parempi vain rekrytoida omasta tuttavapiiristä"

Kun kokkolalaiseen ravintola Sigridsiin haettiin vuosi sitten työntekijöitä, hakemuksia tuli vain muutama. Kokiksi ei tahtonut kukaan, tarjoilijaksi pyrki kaksi. Kesätyöhakemuksia ei saatu viime vuonna yhtään.

– On parempi vain rekrytoida työntekijöitä omasta tuttavapiiristä, koska yleinen haku ei tuota tulosta, Sigridsin yrittäjäNiklas Salo toteaa.

Sama ongelma toistuu kaikkialla Suomessa. Ravintola-alalle tarvitaan työntekijöitä, mutta opiskelijamäärät putoavat, osa-aikatyöt eivät kiinnosta kaikkia eikä koulusta saatu pätevyyskään välttämättä riitä.

Ravintola-alan ensisijaiset hakijat ovat selvästi vähentyneet viime vuosien aikana. Tämä on huomattu matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRassa.

Työnteko voi tiputtaa yhteiskunnan tukia ja silloin kynnys lähteä osa-aikatöihin vain nousee. Timo Lappi MaRan toimitusjohtaja

– Ala kiinnostaa nuoria, mutta ikäluokkien pienentyessä hakijamäärät putoavat. Samalla työvoiman tarve vain lisääntyy palvelujen käytön kasvaessa kaupungistumisen ja matkailun kasvun myötä, MaRan toimitusjohtajaTimo Lappi kertoo.

Valtakunnallinen trendi näkyy myös Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedussa. Yhteishaussa ravintola-alan hakijoiden määrä on puolittunut, mutta aikuisopiskelijoiden määrä kasvaa.

– Ennen meillä aloitti vuodessa lähes 60 opiskelijaa, nykyään 30–40. Heistäkin puolet tulee jatkuvan haun kautta eli aikuisten alanvaihtajien määrä on kasvanut, Kpedun ruoka- ja puhtauspalvelualan toimialapäällikköTuula Junttila selventää.

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedussa tilanne on toinen. KoulutuspäällikköMika Lukkarisen mukaan ravintola-alan opiskelijamäärä on kasvanut ja ala kiinnostaa viime vuosiin verrattuna yhä enemmän myös nuoria.

– Näyttäisi siltä, että muutaman laihan vuoden jälkeen tilanne hakijamäärän suhteen on pikkuhiljaa normalisoitumassa, Lukkarinen toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Anna-Maria Isola ja Erika Mäntylä ovat tehneet tutkimuksen matkailu- ja ravintola-alan vetovoimaisuudesta. Tutkimuksen mukaan ravintola-alan vetovoimaisuutta heikentävät kuormittava ja kiireinen työ, heikot työehdot sekä huono johtaminen.

– Ala on lähtökohtaisesti huonosti palkattu ja työajatkin ovat huonoja, ravintola Sigridsin tarjoilijaMikko Essel vahvistaa.

Siihen on syynsä. Ravintola-alan työt ruoka- ja viihderavintoloissa keskittyvät iltoihin ja viikonloppuihin, sillä silloin asiakkaat ovat liikkeellä.

– Ja kun alan palkkataso ei ole erityisen korkea, osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Työnteko voi tiputtaa yhteiskunnan tukia ja silloin kynnys lähteä osa-aikatöihin vain nousee. Hallituksen pitäisi ratkaista nämä ongelmat, sillä työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olemisen, MaRan toimitusjohtaja Lappi toteaa.

Jedun koulutuspäällikkö Lukkarisen mielestä osa-aikaisuus tai kausiluonteisuus taas eivät välttämättä ole nuorille minkäänlaisia ongelmia: ne tarjoavat heille mahdollisuuden tutustua uusiin paikkakuntiin, ihmisiin ja työympäristöihin.

Kpedun toimialapäällikkö Junttilan mukaan ilta- ja viikonlopputyöt saattavat vaikuttaa opiskelijoiden määrään.

– Nuoret ovat valistuneita ja tietävät, että ravintola-alalla ollaan perinteisesti töissä illat ja viikonloput. Ja nykyään elämässä pitää olla muutakin kuin työtä, hän toteaa.

Toisinaan kyse voi olla myös niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta eli työnantajien ja työntekijöiden tarpeet eivät kohtaa, vaikka sekä avoimia työpaikkoja että vapaita työntekijöitä olisi tarjolla. Tarjolla olevat työtehtävät saattavat olla liian vaativia työntekijän pätevyyteen verrattuna.

– Ammattikoulujen opetuksen tasossa on eroavaisuuksia, MaRan toimitusjohtaja Lappi myöntää.

Ravintola Sigridsissäkin on kokemusta asiasta: heillä on ollut vuoden sisällä kolme työharjoittelijaa, joista kahden sopimus on pitänyt purkaa käyttäytymisen vuoksi. Jos työharjoittelija ei ilmesty työpaikalle sovittuun aikaan, ei työnteostakaan tule mitään.

Eikä ravintolakeittiössä pärjää pelkästään sillä, että osaa pilkkoa tomaatteja.

– Työharjoitteluun panostaminen on mahtavaa siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat hallussa. Kouluissa pitäisi kuitenkin lisätä käytännön tunteja ja ottaa yleissivistävistä tunneista jotakin pois, Essel sanoo.

Salo on samaa mieltä:

– Kun pitää laittaa ruokaa, on aivan sama osaako kokki ratkaista yhtälöitä. Hänen pitää vain tietää, montako asiakasta on tulossa ja paljonko ruokaa tarvitaan.