Paikallisuutiset

Viljelijät vastustivat tiukasti EU-jäsenyyttä neljännesvuosisata sitten – keskipohjalainen maatalous on selvinnyt kuitenkin kohtuullisesti

Suomen EU-jäsenyys täytti vuoden alussa 25 vuotta. Jäsenyyttä edelsi hakuprosessi, kansanäänestys lokakuussa (16.10.) 1994 ja eduskunnan lopullinen hakemus kuukautta myöhemmin.

Varsinkin viljelijäväestö vastusti EU-jäsenyyttä. MTK Keski-Pohjanmaan eläköityvä toiminnanjohtajaJouni Jyrinki muistaa hyvin viljelijöiden vastustuksen. Jyrinki sanoo keskipohjalaisen maatalouden selviytyneen kuitenkin kohtuullisesti.

– Hintojen alennus ei näkynytkään niin pahasti kuin pelättiin. Kielteisenä puolena oli taas vahva byrokratia, joka oli meille uutta. Suomessa protestanttisena maana oli totuttu toimimaan avoimesti. EU:n byrokratia nojaa katolisen Etelä-Euroopan järjestelmään, jossa kaikkea on tarkastettava viimeisen päälle. Tästä syystä Saksa tuki Pohjoismaiden EU-jäsenyyttä, Jyrinki sanoo.

Jouni Jyringin mukaan maatalouden kannalta tärkeä oli artikla 142, jossa sovittiin 62 leveyspiirin eli Lappeenranta-Tampere-Pori –akselin pohjoispuoli eritystukialueeksi.

Kielteisenä puolena oli taas vahva byrokratia, joka oli meille uutta. MTK Keski-PohjanmaanJouni Jyrinki.

– Valuviaksi jäi Etelä-Suomen tukiongelma, ja se jatkuu edelleen.

EU:n myötä maitokiintiöistä luopuminen on osaltaan mahdollistanut tilakokojen olennaisen suurentamisen Suomessakin.

– Se johti maatalouden rakennemuutokseen. Alkoi syntyä isompia tiloja, mutta pienten tilojen lopettaminen vastaavasti kiihtyi.

Jyringin mukaan artikla 142:sta on annettava sulka silloiselle ulkoministerille Heikki Haavistolle, jonka pääministeri Esko Aho nosti hallituksesta eronneen Paavo Väyrysen seuraajaksi.

- Jos hallitus olisi kaatunut ja jäsenyyttä haettu kokoomuksen ja Sdp:n johdolla, en usko, että vastaava olisi onnistunut. Siellä ei ollut maatalouden tuntemusta.

- Iso kuva maatalouden kannalta oli se, että meidän oli pakko mennä mukaan. Jos kahdesta pahasta piti valita, niin tämä oli parempi, Jyrinki sanoo.

– Kotimaisen kaupan keskittyminen muutamien harvojen toimijoiden käsiin on ollut tuottajien tuloista pois. Lisäksi Venäjän vastapakotteet EU:ta kohtaan kohdistuivat raskaimmin juuri Keski-Pohjanmaalle, joka on maidontuotantoaluetta.

– Valion Oltermannia meni Venäjälle hyvään hintaan, mutta vienti loppui yhdessä yössä. Juuston sijasta maitoa alettiin jalostaa maitojauheeksi ja rasvoiksi.

– Keskittyneen kaupan ja vastapakotteiden yhteisvaikutus tuottajille on ollut noin 500 miljoonaa, Jyrinki sanoo.

Hänen mukaansa kotimaisuus, ilmastokysymys ja ruokaturvallisuus voivat vaikuttaa positiivisesti keskipohjalaiseenkin maatalouteen.

– Kaikki edellytykset siihen ovat olemassa.

Kokkolan kehitysjohtajana 2000-luvun alkupuolella toiminutJarmo Nissi kuvaa EU-jäsenyyttä plusmerkkiseksi Kokkolan seudun kannalta.

– EU:n ohjelmakausien myötä tulleita varoja osattiin suunnata oikein. Pääpaino oli tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa sekä koulutuksessa. Esimerkiksi Centria ja yliopistokeskus ovat kehittyneet voimakkaasti. Jos varoja olisi suunnattu yrityksiin, ilo olisi voinut olla lyhytaikainen.

Nissin mukaan Kokkolan pääsy pohjoiseen tukialueeseen osoittautui hyödylliseksi.

– Taistelu oli kovaa, että Keski-Pohjanmaa pysyi paremman tuen alueena. Edesmennyt maakuntajohtaja Altti Seikkula teki siinä valtavan työn, vaikka häntä silloin paljon kritisoitiinkin.

Nissi sanoo, että pitkäjänteinen panostus näkyi esimerkiksi työllisyyskehityksessä.

– 1996 Kokkolan työttömyysprosentti oli 25-26. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla kaupungin työttömyysaste oli maan keskitasoa alempi.

Kokkolalaisen EU-kriitikonMauri Nygårdin mukaan prosessissa on ollut kyse kansallisvaltioiden alasajosta laajemminkin.

– Valtaa on siirretty kansainvälisille järjestöille ja EU solmii puolestamme yhtiövaltaa lisääviä sopimuksia. Alueellisia integraatiohankkeita tai niiden yrityksiä on ollut ympäri maailmaa, mutta muualla ne eivät ole edenneet kovinkaan hyvin.