torstai 13.8.2020 | 14:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Haaviston ja konsulipäällikön kertomuksissa ristiriitoja –perustuslakivaliokunta pyytää lisäselvityksiä ulkoministeriöstä

Kirsi Turkki, Aki Taponen
Ti 14.1.2020 klo 20:15

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Helsinki

Perustuslakivaliokunta ei saanut vielä tiistaina selvyyttä asioihin tutkiessaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimien laillisuutta al Hol- jupakassa. Valiokunta kuuli sekä Haavistoa että kiistan toista osapuolta, konsulipäällikkö Pasi Tuomista.

Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi kokouksen jälkeen, että kuultujen kertomuksissa oli ristiriitaisuuksia. He olivat toimittaneet kokoukselle kirjallista aineistoa ja olivat kumpikin pari tuntia valiokunnan kuultavina.

– Kokouksessa tuli myös paljon tietoa aineistosta, jota valiokunnalla ei tässä vaiheessa ollut vielä käytettävissä. Sen takia valiokunta päätti pyytää vielä lisäselvityksiä ulkoministeriöstä, Ojala-Niemelä kertoi.

Selvityspyyntö koskee muun muassa päätösasiakirjoja ja sähköpostiliikennettä.

Perustuslakivaliokunta ei ole vielä tiistaina tehnyt ratkaisua mahdollisen esitutkinnan suorittamisesta. Ratkaisu tehdään vasta myöhemmin tapahtuvien asiantuntijakuulemisten jälkeen.

Perustuslakivaliokunta kuuli tiistaina myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappea.

Ojala-Niemelän mukaan valtakunnansyyttäjänviraston edustajien näkemys on ratkaisevassa asemassa, kun valiokunta päättää, pyytääkö se esitutkinnan järjestämistä vai ei. He eivät vielä tiistain kokouksessa ottaneet siihen kantaa.

– He olivat sitä mieltä, että esiselvitystä on valiokunnan omasta toimesta vielä jatkettava, ennen kuin mennään mahdolliseen esitutkintaan

Perustuslakivaliokunta kokoontuu puimaan asiaa seuraavan kerran 6. helmikuuta. Silloin se käsittelee ministeriöstä pyydettyjä lisäselvityksiä.

Tiistaina valiokunta käsitteli jupakkaa ruokatauko mukaan lukien kuusi tuntia. Sekä Haavisto että Tuomista kuultiin erikseen yli kaksi tuntia.

Kumpikaan ei suostunut kommentoimaan asiaa perustuslakivaliokunnan oven ulkopuolella päivystäneille toimittajille.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunta sai kokoukseensa värikkäitä kertomuksia asioiden kulusta. Valiokuntaa kuulee 12. helmikuuta hallinto-oikeuden asiantuntijoita ja virkarikosasioista kuultavia asiantuntijoita ja seuraavana päivänä rikosoikeuden asiantuntijoita.

Valiokunnan asiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun perustuslakivaliokunnan mietintö valmistuu. Asiakirjat päätettiin pitää Ojala-Niemelän mukaan salassa myös sen takia, että molemmat asianosaiset sitä pyysivät.

Osa asiakirjoista pysyy ilmeisesti salaisina myös mietinnön julkistamisen jälkeen.

Haaviston toimia perustuslakivaliokunnassa tutkitaan opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Sen on allekirjoittanut viisi perussuomalaisten, neljä kokoomuksen ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja.

He pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä.

Lisäksi he haluavat selvitettävän, onko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon. Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen.

Haavisto sai toiminnastaan eduskunnan luottamuslauseen välikysymysäänestyksessä joulun alla. Se koskee poliittista luottamusta.

Muistutus koskee Haaviston toiminnan juridista selvittämistä. Hän on itse aiemmin todennut ulkoministeriön virkamiesjohdon sanoneen, että kaikki on tapahtunut lain ja pykälien mukaan.

Aiemmin 2000-luvulla perustuslakivaliokunta on käsitellyt ministerivastuuasiana kahden entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) virkatoimien laillisuutta.

Vanhasen tapauksessa suoritettiin esitutkinta. Perustuslakivaliokunta totesi hänen rikkoneen tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan, kun hän pääministerinä oli osallistunut raha-avustusten jakamiseen Nuorisosäätiölle, jolta oli saanut vaalitukea. Kyse ei kuitenkaan ollut törkeästä huolimattomuudesta, minkä takia syytettä valtakunnanoikeudessa ei nostettu.

Kataisen tapauksessa perustuslakivaliokunta päätti ilman esitutkintaa, ettei ollut syytä epäillä hänen menetelleen lainvastaisesti, kun Pekka Himasen yhtiöltä hankittiin kilpailuttamatta 700 000 euron hintainen tulevaisuusselvitys.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »