Paikallisuutiset

Moni aloittaa uuden vuoden keskittyen liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon – kokkolalainen Anne-Maria Räsänen tietää, että myös henkiseen hyvinvointiin panostaminen voisi olla hyvä uudenvuodenlupaus

Omassa rauhassa kuppi inkiväärijuomaa...
Omassa rauhassa kuppi inkiväärijuomaa... Kuva: Jukka Lehojärvi
... rentouttaa.
... rentouttaa. Kuva: Jukka Lehojärvi

Vuoden alku on perinteisesti dieettien ja uusien liikuntaharrastusten täyttämää aikaa, jolloin sosiaalisen median kanavat pursuavat kuvia terveellisistä ruoka-annoksista ja uusista lenkkitossuista. Uusi vuosi nähdään uuden alkuna, jolloin kaikki on vielä mahdollista.

Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen rinnalle voisi Tampereen Terveystalolla työskentelevän psykologiKatariina Laurilan mukaan kuitenkin nostaa myös henkisen hyvinvoinnin.

Huomasin, että voimani eivät riitä, jos en alatyöstämään henkistä puolta, ja ottamaan aikaa itselleni. Anne-Maria Räsänen

Laurila tapaa työssään sekä aikuisia että nuoria, ja myös pariskuntia. Hän toteaa, että maailman meno näkyy vastaanotolla masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena. Ahdistuneisuuden hän tietää olevan kytköksissä ylikuormittumiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ahdistuneisuus on lisääntynyt hyvin paljon, ja tänä päivänä jopa lapset saattavat olla ahdistuneita. Ylikuormittuminen liittyy usein sosiaalisen median käyttöön, joka menee monella överiksi.

Sosiaalisen median käytöstä voi Laurilan mukaan syyttää myös uniongelmia, jotka ovat niin ikään yleistyneet.

– Unihygienia on monella mennyt päälaelleen. Ruutua katsellaan hyvin lähellä nukkumaanmenoa, eikä kehoa ja mieltä rauhoiteta lainkaan. Somessa oleminen virittää aivoja, ja unirytmit menevät helposti sekaisin.

Laurila tietää,että ihmisen perustarpeisiin kuuluvat nimenomaan riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio. Niitä hän lähteekin usein käymään läpi asiakkaidensa kanssa vastaanotolla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Nämä kaikki kolme asiaa ovat yhteyksissä toisiinsa ja sitä kautta mielenterveyteen ja mielialaan. Jokaisen olisi hyvä asettaa tavoitteeksi oman henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Kun mieli voi hyvin, jaksamme enemmän, olemme onnellisempia ja pystymme olemaan ihmissuhteissa paremmin läsnä.

Räsänen kertoo huomanneensa, että kissoilla on hyvä asenne elämään. -Kissat rentoutuvat vaikka keskellä päivää, jos siltä tuntuu, hän toteaa sylissään oma kissa Amur.
Räsänen kertoo huomanneensa, että kissoilla on hyvä asenne elämään. -Kissat rentoutuvat vaikka keskellä päivää, jos siltä tuntuu, hän toteaa sylissään oma kissa Amur. Kuva: Jukka Lehojärvi

Amerikassa 10 vuotta asunut ja työskennellyt Laurila kertoo havaitsevansa suomalaisten ja amerikkalaisten asenteissa suuria eroja. Suomalaiset asennoituvat asioihin negatiivisemmin ja kriittisemmin. Hän toteaa, että Suomessa vallallaan oleva kritisoinnin ja lyttäämisen kulttuuri on mielenterveydelle haitallista.

– Olen esimerkiksi käynyt sellaisissa työpaikoissa, joissa ei koskaan saa hyvää palautetta. Jos taas teet virheen, siihen puututaan heti ja suuresti. Suomessa ei keskitytä ihmisten hyviin ominaisuuksiin eikä vahvuuksiin samalla tavalla kuin Amerikassa. Tämä on mielenterveyden kannalta haasteellista, ja suuri syy myös siihen, miksi masennus on paljon yleisempi ongelma täällä kuin siellä. Ajatukset luovat tunteita, ja jos ajatukset ovat negatiivisia, on selvää, että myös tunteet muuttuvat sellaisiksi, Laurila toteaa.

Yksi keino oman henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi onkin Laurilan mukaan se, että kiinnittää huomiota omaan ajatteluun ja asennoitumiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Muistan vieläkin, kun eräs NLP-terapeutti sanoi minulle, että tehdään tästä hyvä päivä. Olen monta kymmentä vuotta vienyt mukanani tätä ajatusta, eli miten jokaisesta päivästä voi tehdä hyvän niillä eväillä mitä on. Me voimme ihmisinä vaikuttaa moniin asioihin, ja voimme pyrkiä asennoitumaan positiivisemmin niihin asioihin, joihin taas emme pysty vaikuttamaan.

Kokkolalainen joogaohjaaja ja hyvinvointivalmentaja ja Hyvinvointitehdas-yrityksen yrittäjä Sanna Kauppi tietää, että tammikuu tuo myös joogasaleille uusia asiakkaita. Hän kertoo asiakkaiden kokevan, että jooga tarjoaa kivan rentoutumishetken, joka katkaisee päivän kiireet. Hän toteaa, että moni lähtee hakemaan apua mindfulness-harjoituksista tai joogasta esimerkiksi työuupumuksen jälkeen.

– Korostan asiakkailleni, että henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ei tarvitse välttämättä olla mitään harjoittelua, vaan se voi olla vaikka metsässä köpöttelyä tai kutomista – kunhan keskityt vain siihen yhteen asiaan, joka on sinulle itsellesi mieluinen. Tärkeintä on pysähtyminen ja rauhoittuminen, Kauppi toteaa.

Kauppi kertoo, että monelle oma keho on jo niin vieras, että on vaikea tunnistaa, milloin se on rento. Rentoutumista ei myöskään voi pakottaa.

– Rentoutuminen on monille vaikein jooga-asento, sillä kymmenen minuutin selällään makoileminen ja hengitykseen keskittyminen on yllättävän hankalaa. Arjessa tyhjät hetket täytetään kännykkää selaamalla, eikä hetkessä osata enää olla, Kauppi harmittelee.

Räsänen järjestää päivittäin pieniä hetkiä itselleen. Yksi rentoutumiskeino on juoda rauhassa kupponen kurkuma-inkiväärijuomaa.
Räsänen järjestää päivittäin pieniä hetkiä itselleen. Yksi rentoutumiskeino on juoda rauhassa kupponen kurkuma-inkiväärijuomaa. Kuva: Jukka Lehojärvi

KokkolalainenAnne-Mari Räsänen ymmärsi panostaa omaan henkiseen hyvinvointiin toisen lapsen synnyttyä. Hän huomasi muuttuneensa ilottomaksi ja ärtyneeksi, eikä tunnistanut niitä omiksi piirteikseen. Niinpä hän osallistui parin päivän mittaiseen mindfulness-työpajaan, ja sai sieltä työkaluja omaan arkeensa.

– Olimme muuttaneet Kokkolaan esikoisen syntymän jälkeen ja tukiverkostot olivat pienet. Huomasin, että voimani eivät riitä, jos en ala työstämään henkistä puolta, ja ottamaan aikaa itselleni.

Nyt jo kolmen lapsen äitinä Räsänen kertoo järjestävänsä päivittäin pieniä hetkiä itselleen. Luonnossa liikkuminen, rentoutumisharjoitusten tekeminen, olohuoneessa tanssiminen ja teekupposen juominen ovat tapoja, joilla hän rentoutuu.

– Mieheni on ollut kiinnostunut mindfulness-asioista jo pidemmän aikaa, ja hän on tehnyt rentoutumisharjoituksia kotona. Muistan, kuinka katsoin häntä ja ajattelin, että lapset eivät koskaan antaisi minun tehdä tuollaista rauhassa. Kylläpä ne lapsetkin vain oppivat antamaan tilaa, kun heille sanoo, että tämä on äidille tärkeä hetki, Räsänen toteaa.

Uuden vuoden kunniaksi psykologi Katariina Laurila lähtisi unirytmin, ruokailun ja liikunnan lisäksi panostamaan puhtaaseen hauskanpitoon. Hän toteaa, että aikuisten elämä on täynnä rutiineja ja vastoinkäymisiäkin, mutta niiden oheen voi itse lisätä keveyttä.

– Nyt en tarkoita, että pitäisi juoda kännit, vaan etsiä muita tilaisuuksia, joissa voimme pitää hauskaa. Suomalaisille tekisi hyvää löytää pieni lapsi itsestään ja hassutella ja revitellä, sillä muuten elämästä tulee liian vakavaa ja raskasta. Hyvä uudenvuodenlupaus voisikin olla etsiä jokaiseen päivään leikkimielisyyttä ja ilottelua, myös työpaikoilla. Tehdään tästä hyvä vuosi, hän kannustaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä