Paikallisuutiset

Keskipohjanmaa pyysi tilastotietoa Ilmatieteen laitokselta: "Joulukuu 2019 oli tyrmistyttävän lauha, mutta 90 vuotta sitten oli vieläkin lämpimämpää" – Sirkku Koskela Pro Agria Keski-Pohjanmaasta pelkää kasvitautien lisääntyvän

Menneen joulukuun keskilämpö oli 2,2 astetta pakkasella, joulukuussa 1929 oli silti vieläkin lämpimämpää -0,7 astetta

Suomalainen talvi jatkuu lauhana. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologinAri Mustalan mukaan viikonloppuna Keski-Pohjanmaalla sataa ja maanantaina saattaa jopa myrskytä noin 5–6 plusasteen säestämänä.

– Keskiviikkona keskipohjalainen säätyyppi vähän viilenee, mutta jääkö tämä pysyväksi, sitä emme vielä tiedä, Mustala toteaa ja arvioi loppukuukauden olevan tammikuun alkupuolta kylmempää.

– Sää on siis harvinaisen lauhaa, mutta ei välttämättä poikkeuksellisen lämmintä, arvioi puolestaan meteorologiVille Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siiskonen laskee Keskipohjanmaan pyynnöstä Suomen mittaushistorian talvet ja kertoo piikkipaikalla olevan vuoden 2007–2008 talven, jolloin Suomen keskilämpötila oli tarkalleen -3,4 astetta. Talvikuukausia ovat joulu-, tammi- ja helmikuu.

Suomessa kylmimmät kuukaudet ovat helmikuu- ja tammikuu, jotka ovat vielä edessä. Ville Siiskonen Meteorologi, Ilmatieteen laitos

Seuraavaksi lämpimintä oli vuonna 1924–1925 -4,0 astetta ja kolmannen sijan nappaa talvikuukaudet 1929-1930, jolloin elohopea näytti keskimäärin -4,3 astetta.

– On aivan mahdotonta sanoa, mille sijalle kuluva talvi päätyy. Ollaan vasta puolivälissä. Mennyt joulukuu ei lämmöstä huolimatta ollut poikkeuksellinen vaan lähinnä harvinainen. Joulukuun 2019 lämpötila oli -2,2 astetta. Vastaavanlaisia ja lämpimiä joulukuita on ollut ennenkin. Mittaushistorian lauhin joulukuu oli vuonna 1929, -0,7 astetta, Siiskonen tuumaa.

Siiskosen mukaan tammikuu on jatkunut harvinaisen lauhana, mutta hän huomauttaa, että talvesta vasta puolet on takana ja niin sanotusti plakkarissa. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, myös tulevan sään ennustaminen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kolme-neljä vuorokautta voimme ennustaa suhteellisen luotettavasti ja jopa 10 vuorokautta, jos eri mallinnukset ennustavat samaan suuntaan, Siiskonen toteaa ja korostaa, että Suomessa kylmimmät kuukaudet ovat helmikuu- ja tammikuu.

– Etelä- ja Keski-Suomessa helmikuu on kuukausista kylmin. Sitä vastoin Lapissa helmikuu ja tammikuu ovat molemmat suurin piirtein yhtä kylmiä tai viileitä, riippuen ilmavirtauksista.

Siiskosen mukaan onko Suomessa lämmintä vai kylmää talvella, riippuu kokonaan siitä, tuleeko meille ilmavirtauksia lännestä ja lounaasta vai idästä ja pohjoisesta.

– Atlantilta tulevat virtaukset ovat talvella aina lauhoja ja sateisia. Jäämereltä puhaltaa kylmää. Talvella idästä tulee kylmää ja kesällä samasta suunnasta puhaltaa kuumaa ilmamassaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siperian kahtalainen vaikutus johtuu siitä, että Siperian valtavat maa-alueet kuumenevat pitkinä kesäpäivinä ja taas lyhyinä päivinä talvella ne viilenevät ja viilentävät myös Siperian halki kulkevaa ilmamassaa, meteorologi Ville Siiskonen toteaa.

Maataloudelle lämmin ja märkä sää aiheuttaa kasvintuotannon erityisasiantuntijanSirkku Koskelan mukaan vain vähän ongelmia. Pro Agria Keski-Pohjanmaassa työskentelevä Koskela murehtii lähinnä nurmien kohtaloa. Esimerkiksi syysviljoilla, rukiilla ja vehnällä ei pitäisi olla suurempaa hätää.

– Ne ovat sulassa maassa samalla lailla lepotilassa kuin lumen alla. Sen sijaan nurmet ovat vaarassa, jos pelloille kertyy lammikoita jotka myöhemmin jäätyvät. Tällöin voi syntyä jääpoltetta eli kasvien juuret tukehtuvat, Koskela miettii.

Katastrofi nurmikoiden jääpolte ei ole sillä ne ehtii Koskelan mukaan kylvää uudelleen keväällä. Toisaalta uuskylvö tietää aina lisäkustannuksia.

Kynnetyillä pelloilla sateet ja lumeton keli altistaa puolestaan eroosiolle. Tärkeitä orgaanisia yhdisteitä ja lannoitteita uhkaa huuhtoutua vesistöön. Se ei ole viljelijän eikä ympäristön etu.

– Eikä toisaalta voi unohtaa pakkasen puhdistavaa vaikutusta. Monet kasvitaudit viihtyvät lauhassa säässä. Siksi meillä käytetään vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin Keski-Euroopassa. Nyt talvi muistuttaa keskisen Euroopan olosuhteita tammikuussa, Sirkku Koskela kertoo.

Fakta

Harvinaisen lämmintä

Ilmatieteen laitoksen mukaan talvi ollut harvinaisen lämmin

Joulukuun keskilämpötila oli -2,2 astetta

Mittaushistorian lauhin joulukuu vuonna 1929, -0,7 astetta

Mittaushistorian lauhin talvi 2007-2008, -3,4 astetta

Talvikuukausia ovat joulu-, tammi- ja helmikuu

Kylmintä tavallisesti helmikuussa

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä