Paikallisuutiset

Kannuslaisen Emilia Huukin kultainennoutaja Turo toimii Takalon koulun pienryhmän "apuopettajana" kerran viikossa – Koulukoira motivoi, rauhoittaa ja tuo lapsille iloa

Kello soi. On odotettu päivä Kannuksen Takalon koulun pienryhmässä. Koulunkäynninohjaaja Emilia Huukin kultainennoutajaTuro on saapunut jälleen oppilaiden iloksi!

Yksi pienryhmän oppilaista on menossa kotiluokan tunnille, mutta käy ennen sitä antamassa Turolle mojovat rapsutukset.

Sitten alkaa Turon työpäivä. Ensimmäisellä tunnilla se on "apuopena" englannintunnilla. Kun Emilia Huuki käy oppilaan kanssa tehtäviä läpi, Turo odottelee kiltisti vieressä ja hamuaa silloin tällöin rapsutuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pidemmän tekstin suomentaminen alkaa pitkästyttää Turoa. Se menee lattialle makoilemaan ja lepuuttaa välillä silmiään. Mutta kun on Turon vuoro osallistua opetukseen, se on hetkessä valppaana.

Turo tykkää olla koululla, mutta illalla huomaan kyllä, että saattaa olla tavallista väsyneempi. Emilia Huuki Koulunkäynninohjaaja, Takalon koulu

– Käytän Turoa mukana tunneilla tällä tavalla. Välillä teemme oppilaan kanssa tehtäviä ja Turo odottaa, sitten se otetaan mukaan tehtävien tekemiseen, kertoo Huuki.

Turo saa pyörittää noppaa, johon on merkitty kellonaikoja, jotka oppilas sanoo englanniksi. Turo saa pyörittää myös onnenpyörää, josta valikoituu oppilaalle eri sanoja suomennettavaksi.

– Pyöritetään vielä kaksi kertaa, sitten saat opettaa Turolle yhden tempun, kertoo Huuki oppilaalle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun on tempun aika, Turo tottelee kiltisti kuullessaan komennon "kierrä". Se kiertää oppilaan ympäri ja saa tältä pienen namipalan.

Pienryhmän tarkoituksena on tarjota tukea matalalla kynnyksellä sitä tarvitseville lapsille. Ryhmässä ei käydä pelkästään oppimisvaikeuksien vuoksi, vaan oppilasta tuetaan myös esimerkiksi tunteiden hallinnassa. Tällä hetkellä pienryhmää käy alle kymmenen oppilasta.

Kyseinen työpäivä on vasta Turon kolmas, mutta tästä lähtien se työskentelee ryhmässä viikoittain, joko keskiviikkoisin tai torstaisin. Luokassa on kalustein rajattu opiskelunurkkaus, jossa Turo toimii Huukin apulaisena aina yhden tai kahden oppilaan kanssa kerralla. Nurkkauksessa on myös oma peti Turolle. Kun Turo ei suorita tehtäviä, se saa liikkua luokassa vapaasti tuntien aikana.

Kun Turo ei tee tehtäviä oppilaan kanssa, se voi vaikkapa nauttia rapsutuksista täysin siemauksin.
Kun Turo ei tee tehtäviä oppilaan kanssa, se voi vaikkapa nauttia rapsutuksista täysin siemauksin. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Vaikka Turoilahduttaa suuresti pienryhmän oppilaita, on sen toimiminen luokassa sille kasvatustyötä. Turoa ei ole tuotu pienryhmän tunneille suin päin hetken mielijohteesta, vaan sen soveltuvuus tehtävään on testattu Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n järjestämässä soveltuvuuskokeessa. Se ei ole vielä valmis koulukoira, vaan virallista kasvatuskoiran nimikettä se saa käyttää sitten, kun tarvittavat opinnot on suoritettu.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun myös Turon omistaja Emilia Huuki pääsee suorittamaan koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutuksen ja hän suorittaa Turon kanssa tarvittavat työnäytöt, koirakko saa käyttää kasvatuskoiran tai kuntoutuskoiran nimikettä.

Periaatteessa koulukoirana voisi toimia mikä koira tahansa, mutta virallisten kasvatus- ja kuntoutuskoirien käyttö on aina ammatillista, suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja ne on koulutettu työhönsä. Niiden omistajilla on oltava kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Esimerkiksi Huuki on koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän on käynyt neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen.

Kasvatus- ja kuntoutuskoirien työtehtävät siis vaihtelevat ammattialasta ja työympäristöstä riippuen, ja ne voivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, lastensuojelussa, vanhainkodeissa, kuntoutuskeskuksissa tai sairaaloissa.

Emilia Huuki on tykännyt eläimistä pienestä pitäen. Lapsuudenkodissakin oli lemmikkinä koiria ennen siskon allergian toteamista. Omilleen muutettuaan Huuki hankki ensimmäisen oman koiransa, berninpaimenkoiran, ja Turo on hänen toinen koiransa.

– Berninpaimenkoiran jälkeen päädyin valitsemaan kultaisennoutajan luonteen ja monipuolisuuden takia.

Esimerkiksi Turo on hyvin rauhallinen koira, vaikka se on iältään vasta vuoden ja kahdeksan kuukautta.

– Jo silloin, kun Turo oli pentu, huomasin että sitä on helppo kouluttaa ja että se sopisi ihmisläheiseen työhön. Se ei arkaile ihmisiä ja pitää rapsutuksista.

Huuki sattui näkemään Koiramme-lehdestä jutun kasvatus- ja kuntoutustyössä toimivista koirista. Hän kiinnostui asiasta ja hankki lisää tietoa.

Kasvatus- ja kuntoutuskoirina toimii monenlaisten rotujen edustajat. Tärkeämpää on se, että koiran tulee sopia ominaisuuksiltaan vaadittavaan työhön.

Huuki kyseli mahdollisuudesta kasvatuskoiran käytöstä pienryhmän opettaja Reeta Pahkalalta, joka suhtautui asiaan erittäin myönteisesti. Myös rehtori näytti asialle vihreää valoa.

Soveltuvuustestiin osallistuvan koiran on oltava vähintään vuoden ikäinen. Testillä varmistetaan, että koira soveltuu sille suunniteltuun työhön luonteensa ja ominaisuuksiensa osalta.

Turo suorittikin kyseisen Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen hyväksytysti viime marraskuussa Malmin peruskoululla Helsingissä.

Kokeessa tarkkailtiin muun muassa koiran suhtautumista koulun kiiltäviin pintoihin ja yhtäkkisiin ääniin sekä kulkemista portaissa, seuraamista ja yhteistyötä omistajan kanssa.

– Turo piti jättää myös huoneeseen ilman omistajaa, jotta tuomarit näkevät kuinka se suhtautuu muihin ihmisiin ilman omistajan läsnäoloa.

Työhön soveltuvat koirat jatkavat harjoittelua oikeassa työympäristössä ja suorittavat ohjaajansa kanssa työnäytön, jossa koirakko todentaa osaamisensa koira-avusteisen työn toteuttamisessa.

Turon ojentamasta pussukasta oppilas voi nostaa tehtävälapun.
Turon ojentamasta pussukasta oppilas voi nostaa tehtävälapun. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Emilia Huuki on hakenut kuluvana keväänä järjestettävään koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutukseen. Hänen on suoritettava se kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua Turon soveltuvuuskokeesta.

Koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutusta tarjoaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n kanssa, ja se koostuu sekä lähi- että verkko-opetuksesta.

Opetuksessa tutustutaan muun muassa koira-avusteisen työskentelyn perusteisiin ja eettisiin näkökulmiin, jotka ohjaavat työtä. Kurssilla käsitellään koiran elekieltä sekä kasvatus- ja kuntoutuskoiran koulutukseen liittyviä asioita. Lähiopetukseen kuuluvat myös kontaktiharjoitukset koirien kanssa.

Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry on kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevien ammattilaisten vuonna 2010 perustama yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on yhdistää koira-avusteisesta työmuodosta kiinnostuneita ihmisiä, järjestää alan koulutusta sekä edistää tietoisuutta ammatillisesta ja tavoitteellisesta koira-avusteisesta työstä.

Ammatillisen täydennyskoulutuksen lisäksi yhdistys järjestää koirien soveltuvuustestejä.

Turo teki ensimmäisen työpäivänsä Takalon koululla ennen joulua. Sen työpäivä alkaa oppilaiden koulupäivän tapaan kello 8.20 ja päättyy kello 12.20. Silloin Huuki vie Turon kotiin, ja palaa koululle iltapäiväkerhon ohjaajaksi.

Huukin mukaan Turo vaikuttaa pitävän työstään kovasti. Välitunnit ovat Turonkin taukoja, ja silloin Huuki käyttää sitä esimerkiksi pienellä lenkillä lähiympäristössä.

Pienryhmäläisten lisäksi muidenkin luokkien oppilaat odottavat Turoa, ja välitunneilla se saa yleensä runsaasti rapsutuksia.

– Turo tykkää olla koululla, mutta illalla huomaan kyllä, että saattaa olla tavallista väsyneempi, naurahtaa Huuki.

Luokan nurkassa on Turolle oma peti, jossa se voi tarpeen vaatiessa levähtää.
Luokan nurkassa on Turolle oma peti, jossa se voi tarpeen vaatiessa levähtää. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Vaikka Turo on tehnyt koululla vasta muutaman työpäivän, on Emilia Huuki huomannut jo nyt, että Turo ei nosta luokan vireystilaa, vaan päinvastoin rauhoittaa sitä.

– Vaikka Turo tekee tuolla nurkassa tehtäviä yhden tai kahden oppilaan kanssa, huomaa, että myös toiset ovat silloin rauhallisempia ja keskittyneempiä, vahvistaa myös ryhmän opettajaReeta Pahkala.

Ennen Turon tuloa koululle oppilaiden vanhemmilta tiedusteltiin, käykö kyseinen järjestely perheille, ja kaikki olivat myötämielisiä. Pienryhmässä ei ole tällä hetkellä koira-allergikkoja.

– Tilanteet kuitenkin muuttuvat, ja jos tulevaisuudessa pienryhmään tulee allerginen oppilas, toimintaa täytyy miettiä sitten sen mukaisesti, toteaa Huuki.

Paitsi että Turo luo luokkaan rauhoittavaa tunnelmaa, se myös motivoi oppilaita.

– Voimme sopia esimerkiksi oppilaan kanssa, että tehtyään tietyn tehtävän tai tehtävät, hän voi palkita Turon, lukea sille tai voimme tehdä Turon kanssa jonkin tempun.

– Koira ei korjaa tai puutu muutenkaan millään lailla lukemiseen, joten voi olla, että siksi monet lukevat mieluummin koiralle. Joillekin ääneen lukeminen taas voi olla muuten haastavaa, joten koiralle lukeminen tuntuu helpommalta.

Huuki ja Pahkala painottavat, että ketään ei pakoteta toimimaan Turon kanssa, ja oppilaiden suhtautuminen siihen vaihteleekin.

– Toiset odottavat sitä innolla ja tykkäävät touhuta sen kanssa, osa taas seuraa mieluummin sivusta.

Kello soi jälleen. Turon työpäivän ensimmäinen tunti on päättymässä. Onkos Turo kiva apuope?

– On! huikkaa oppilas silmät loistaen.

Emilia Huuki ja Turo alkavat valmistautua äidinkielen tunnille.

Välitunnit ovat Turonkin taukoja. Silloin Emilia Huuki saattaa käyttää koiran pikku lenkillä koulun lähiympäristössä.
Välitunnit ovat Turonkin taukoja. Silloin Emilia Huuki saattaa käyttää koiran pikku lenkillä koulun lähiympäristössä. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä