sunnuntai 23.2.2020 | 06:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Suuri luontokuvanäyttely ensi kesänä Vetelin Taidekartanoon – Kahdeksan kuvaajaa näyttää luontosuhteen eri puolet sielunmaisemasta polttoainevarastoon: "Yksi luontovalokuvauksen tehtävä on antaa ääni luonnon hiljaisille"

Anni Saari Keskipohjanmaa
La 1.2.2020 klo 20:00 [päivitetty la 20:31]

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Länteen katsoessa näkee lähes luonnontilaisen aapasuon. Sammal kuultaa ohuen lumikerroksen läpi, kaukana näkyy mäntymetsää. Suolla liikkuu usein hirviä ja peuroja, karhukin on kerran käynyt pelästymässä ihmistä. Kirkkaina talviöinä voi kuulla suden ulvontaa.

Kun kääntyy itään, vastassa on avohakkuualue. Maasta revityt juuret makaavat epätasaisen maan pinnalla kivien seassa kuin epämuodostuneet raajat. Maa näyttää raiskatulta, mutta siitä nousee jonkun elanto.

Näiden kahden alueen välissä – koskemattoman luonnon ja ihmisen muokkaaman luonnon – toimii luontovalokuvaaja.

Viime viikonloppuna Vetelin Kalliojärvellä niiden välissä seisoi aivan konkreettisesti kahdeksan valokuvaajaa. Valokuvataiteilija Jari Eklund oli kutsunut Vetelin Taidekartanossa ensi kesänä näyttelyn pitävät valokuvaajat piilopirtilleen, jonka läheisyydessä voi konkreettisten esimerkkien avulla pohtia luonnon ja ihmisen suhdetta.

Julkuneva Vetelissä.
Jyrki Liikanen

Luontoa ja ihmistä kahdeksan valokuvaajaa ovat viimeisen parin vuoden aikana pohtineet melkoisesti. He ovat suorittaneet Keski-Pohjanmaan kansanopistossa luonnonvalokuvaukseen suuntautuneen valokuvaajan erikoisammattitutkintoa. Tällä tasolla ei Jari Eklundin mukaan puhuta tekniikasta, sillä se on otettu haltuun ajat sitten.

Keskeistä on se, mitä kuvilla halutaan ilmaista.

Kesäkuun alussa aukeava ryhmänäyttely tulee täyttämään Taidekartanon tilat kokonaan. Jokainen kuvaaja tuo sinne oman näyttelynsä, ja jokaisella on oma tapansa lähestyä luontoa.

Maarit Kristiina Latvalan näyttelyn nimi on Jäinen maa – Frozen land. Hän on kuvannut talvea.

– Alkutalven ensimmäisistä pakkasista viimeisiin sulaviin jääpuikkoihin, Latvala maalaa skaalaa.

Taidekartanossa nähdään jopa satumaisen lumisia ja jäisiä maisemia, jotka ovat Etelä-Suomessa nykyisin harvinaisia.

Yleensä luontovalokuvaaja ei improvisoi, vaan suunnittelee kuvansa tarkasti etukäteen. Mutta säätä ei pysty ennustamaan, ja Latvalan suunnitelmat tälle talvelle menivät aika lailla uusiksi. Jatkossa hän aikookin näyttää talvien muuttumista.

Latvala kuvaa itseään ”savolaiseksi Helsingissä”, ja hän on ottanut kuvia näiden alueiden lisäksi mm. Kuusamossa.

Nivalassa asuvan Jyrki Liikasen kuvat on otettu parin vuoden aikana Kala- ja Lestijokilaakson vesistöissä. Hänen näyttelynsä kuvaa veden kiertoa vuoden aikana.

– Se kertoo siitä, mitä vesi näkee ja kokee.

Liikanen on kuvannut aktiivisesti vuodesta 2012, ja hän hakeutui koulutukseen, koska halusi päästä tiedollisesti ja taidollisesti eteenpäin.

– Että ei kuvata ihan mitä tahansa vaan voisi kohdistaa osaamista tiettyyn alaan.

Luontokuvaaja Jyrki Liikanen Maliskosken rannalla Nivalassa.
Esko Keski-Vähälä

Hän ei ole vielä tehnyt lopullisia valintoja näyttelynsä kuviksi, sillä kuvia on parin vuoden aikana kertynyt melkoisesti. Yhdeksän printin lisäksi esille tulee myös av-esitys, jossa on kuvia ja videoita.

AlavieskalaisenMaila Rasmuksen näyttelyn nimi on Metsän voima. Se kuvaa vuodenkiertoa metsässä.

– Näkökulmana on se, mitä metsästä löytyy ja miten ihminen metsän kokee.

Useimmat Rasmuksen kuvista on otettu lähiympäristössä, mutta muutamia yksittäisiä myös Kuusamossa ja Kuhmossa. Kohteina ovat sekä maisemat että eläimet. Kuvien oheen tulee runoja.

Esa Kallio on kuvannut kotiseudullaan Paimiossa metsähakkuita jo useita vuosia. Metsän muisti -näyttelyssä hän esittelee metsän eläimien elämää sekä ennen elämää, hakkuiden myötä että niiden jälkeen.

– Vaikka alue näyttäisi hirveältä, kyllä sieltä elämä nousee, Kallio toteaa.

Kokkolalaisen Ismo Hakasen kuvat osoittavat, miten luonto ottaa omansa takaisin. Hän on kuvannut ihmisen hylkäämiä rakennuksia ja tavaroita sekä Kokkolan ympäristössä että Kittilässä.

Anu Juuri asuu Hausjärvellä Salpausselän harjulla.

– Se on mahdollisimman kuivaa aluetta. Joten tietysti olen kuvannut vettä eri muodoissa, Juuri naurahtaa.

Kuvat on otettu Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Juurelle tärkeää on veden liike ja ääni. Näyttelyn nimeksi tuleekin Opus numero 3, ja kuvien yhteyteen tulee kuultavaksi musiikkia, jota Juuri on kuunnellut kuvia ottaessaan.

– Ehkä sinne tulee QR-koodit, joiden kautta katsoja voi puhelimella kuunnella musiikit, hän pohtii.

Keiteleläinen Mikko Jauhiainen on Sielunmaisema-näyttelyynsä kuvannut lähisuotaan kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina, eri valossa. Hän näyttää toisenkin puolen maisemasta, jota toiset pitävät ”jumalanhylkäämänä seutuna” tai turpeennostopaikkana.

Seinäjoella asuvan Juha Kontiaisen näyttelyssä liike on keskeistä. Hänen mm. lintuja, vettä ja lohia esittävät kuvansa on tulostettu isolle kankaalle, jonka Kontiainen aikoo Taidekartanossa saada liikkumaan.

– Tarkoituksena on auttaa palauttamaan mielen, miltä luonnossa liikkuminen tuntuu.

Kontiaisen mukaan kaikkia Taidekartanossa esittäytyviä valokuvaajia yhdistää vahva luontosuhde. Mutta se ei ole kaikilla samanlainen. Osa kuvaajista on entisiä tai nykyisiä metsänomistajia, joillakin on kokemusta hakkuiden tekemisestä tai teettämisestä. He ymmärtävät, että se, missä toinen näkee suojelukohteen, on toiselle työpaikka.

Yksi tärkeimmistä teemoista, joista Vetelissä on puhuttu, on energiantuotanto. Fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energianlähteillä, mutta päätösten vaikutukset eivät luonnon kannalta ole yksiselitteisiä. Tämäkin havainnollistui käytännössä Julkunevan liepeillä, sillä koskemattoman suon yläpuolella saattaa pian näkyä tuulivoimaloiden propelleja, mikäli Lappajärven tuulivoimahanke hyväksytään.

– Energiantuotannossa kärsijänä on usein luonto. Sudet, karhut ja ilvekset eivät voi valittaa Aluehallintovirastoon, toteaa Liikanen.

Hän näkeekin yhtenä luontovalokuvauksen tehtävänä sen, että annetaan ääni luonnon hiljaisille.

– Nyt, kun näkee, miten nopeasti talvet muuttuvat, valokuvauksella voi myös dokumentoida muutosta, lisää Latvala.

Kuva saattaa myös herätellä ihmisiä viimeistään nyt havahtumaan todellisuuteen, jossa ilmastonmuutos jo näkyy.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »