Paikallisuutiset

Pietarsaaren Retro-kierrätyskeskus räätälöi ihmiset työkykyisiksi ja löytää käytetylle tavaralle ostajan – "Tämä on mahdollisuuksien talo", yksikön päällikön tehtävistä eläköityvä Ronny Brännbacka kuvailee

PIETARSAARI

Pietarsaaren Retro-kierrätyskeskuksen myymälän kasettisoittimet tuovat menneisyyden mieleen, sen vouvaavan äänen, kun kasetti ei lähtenyt soimaan.

Vanhan elektroniikan lisäksi myymälästä voi löytää huonekaluja, vaatteita, astioita, tekstiilejä ja kirjoja. Oikeastaan mitä tahansa.

Myyntiartikkeleista suurin osa on kierrätystavaraa, osa on Retron asiakkaiden valmistamia.

Retro ei ole voittoa tavoitteleva kierrätyskeskus. Sen toiminnasta vastaa työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio Kokkotyö-säätiö, joka aktivoi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tälle kohderyhmälle pyritään löytämään työpaikka, opiskelupaikka tai muun elämänhallintaa tukeva ratkaisu.

Säätiö tukee ja valmentaa ammatillisesti ja elämänhallinnallisesti sekä tarjoaa monialaisia ja mielekkäitä työtehtäviä

Pietarsaaren yksikön päällikköSonja Jungar-Irjala ei halua lokeroida asiakkaitaan, koska tarinoita ja taustoja on yhtä paljon kuin asiakkaitakin.

– On alta kaksikymppisistä yli kuusikymppisiin. Toisilla on pitkä työura takanaan, toisilla ei ole työkokemusta ollenkaan, sanoo Jungar-Irjala.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita kutsutaan valmentautujiksi. He tulevat Retroon TE-keskuksen lähetteellä.

– Etsimme kaikille asiakkaillemme elämäntilanteeseen sopivan ratkaisun. Jollekin se on opiskelu, jollekin sairasloma. Asiakkaan aktivointisuunnitelma ohjaa tavoitteita, sanoo Jungar-Irjala.

Retron edellinen yksikönjohtajaRonny Brännbacka siivoaa parhaillaan työhuonettaan, kuten tavataan tehdä ennen eläkkeelle siirtymistä.

– Tämä on mahdollisuuksien talo, Brännbacka kuvailee viimeistä työpaikkaansa.

Käytännössä vetovastuu on jo siirtynyt Jungar-Irjalalle, koska Brännbacka on jäänyt rästivapaille, josta hän siirtyy suoraan eläkkeelle.

– Kunpa kaikki saisivat jäädä eläkkeelle näin levollisin mielin. Kuntoilen päivittäin, ja olen löytänyt uuden harrastuksen. Teen smoothieta, Brännbacka kertoo.

Retron konttorissa istuu hymyilevä nainenFatima Långström.

Hänellä on taskussaan tarjoilijan paperit, mutta nivelreuma pakottaa vaihtamaan ammattia.

– Olen neljän lapsen äiti. Äitiysvapaan jälkeen yritin mennä takaisin töihin, mutta se ei onnistunut. Tulin tänne katsomaan kuinka paljon kädet kestävät, Långström kertoo.

Långström on hoitanut pääasiassa Retron kahvilaa. Hän on tyytyväinen työhönsä. Käsissä ei tunnu kipua.

Långströmistä tulee Retron ensimmäinen valmentautuja, joka suorittaa kuntouttavassa työtoiminnassa näytön ammatillisesta osaamisestaan.

– Haluan päästä takaisin palkkatyöhön, mutta koulun penkki ei innosta enää tässä iässä, sanoo Långström.

Pietarsaaren yksikössä on vuosittain noin 150 asiakasta.

Jos mukaan lasketaan myös talon ulkopuolella järjestettävät hankkeet, määrä nousee yli kahteensataan.

Merkittävä osa työstä on vanhan tavaran lajittelua. Retro tuottaa myös palveluita: siivousta, lumenluontia ja ruohonleikkuuta.

Lajitteluhallissa on valtava määrä tekstiilejä, astioita, lasiesineitä, tauluja ja joulukoristeita.

Tietosanakirjoista on rakennettu jakkara. Vanhat keltamustat jääkiekkohousut tuovat mieleen jääkiekkoseura Centersin.

Osa tekstiileistä lahjoitetaan eteenpäin seurakunnille ja hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka välittävät tavarat eteenpäin pääasiassa ulkomaille.

– Osa vuodevaatteista päätyy rasvaräteiksi autokorjaamoihin, kertoo Jungar-Irjala.

Hallin perällä on ompelimo. Sivuhuone on varattu elektroniikan käsittelyyn. Elektronisia laitteita ei korjata. Tarkistetaan vain, että myyntiin menevät laitteet toimivat moitteettomasti.

Polkupyörät parsitaan kasaan pääosin Vetelin toimituspisteessä.

Viime vuonna Retron asiakkaista 45 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Yksi heistä on bulgarialaislähtöinenNedka Petkova, joka muutti miehensä kanssa Suomeen lastensa perässä kuusi vuotta sitten. Nyt heillä on Pietarsaaressa lapsenlapsiakin.

– Viihdymme hyvin Pietarsaaressa. Meillä ei ole aikomustakaan palata pysyvästi Bulgariaan. Poikani ja lapsenlapseni ovat juurtuneet tänne, hän kertoo selvällä ruotsin kielellä.

Petkovan aviopuoliso työskentelee Uudessakaarlepyyssä maatalouslomittajana. Hän olisi itsekin hakenut töitä yksityisiltä markkinoilta, mutta kuulo-ongelmien takia hän päätti ottaa vauhtia Retrosta.

– Toivon, että löydän siivoustöitä, hän haaveilee.

Monet ulkomaalaisista tulevat Retroon vahvistamaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tai molempia. Retrossa kiinnitetään huomiota erityisesti käytännön kielitaitoon.

Kierrätyskeskuksiin tuodaan paljon tavaraa kevätsiiivousten jäljiltä.

Lahjoittajien on syytä pitää mielessään, että kierrätyskeskus ei ole kaatopaikka.

– Tavaran pitää olla sellaista, että se kelpaisi naapurillekin. Jos yhtään hävettää antaa tavaraa eteenpäin, se kuuluu Ekoroskille, neuvoo Jungar-Irjala.

Kirjahyllyt, nojatuolit ja sohvat kelpaavat niin kauan kuin ne eivät haise pahalta.

Kun tavara on hyväksytty myyntiin, se saa hintalapun kylkeensä.

– Sen oppii huomaamaan, milloin hinta on oikea, kertoo Långström.

Markkinahintaan ei pyritä, koska tavara on saatava liikkeelle.

Aina kuukauden viimeisenä perjantaina järjestetään "pussipäivä", jolloin myymälän asiakkaat saavat ostaa viidellä eurolla tekstiilejä niin paljon kuin pussiin mahtuu.

Ystävänpäivänä 14. helmikuuta Retrossa järjestetään avointen ovien päivä. Yksikönjohtajan tehtävän jättävä Ronny Brännbacka on lupautunut olemaan paikalla iltapäivällä kellon yhden ja kolmen välisenä aikana.